Itämeren saastuminen pakotti Suomen rikkaimpiin kuuluvan miehen toimimaan
06.02.2010 12:05
Klaus Nurmi
Itämeren hyväksi keskiviikkona Helsingissä järjestettävästä huippukokouksesta tekee poikkeuksellisen sen tapa sitouttaa konkreettisiin toimiin valtioiden lisäksi kansalaisjärjestöjä ja yrityksiä.
Baltic Sea Action Summit -kokoukseen osallistuu Itämeren valtioiden korkeita edustajia, kärjessä Venäjän pääministeri Vladimir Putin ja Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa. Norjasta, Virosta ja Tanskasta tulee pääministeri ja Latviasta ja Liettuasta presidentti, Saksasta maatalousministeri ja Puolasta varapääministeri.
Osallistujien odotetaan sitoutuvan tekoihin Itämeren hyväksi. Tällä viikolla sitoumuksia oli kertynyt noin 120 ja monet niistä ovat yritysten tarjoamaa osaamista, palveluita tai työtä, kertoo kokouksen takana olevan säätiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin.
–Rahaakin on tarjottu, vaikka emme ole sitä edes kärttäneet. Haluamme sensijaan tyrkätä uudet yhteistyömuodot vauhtiin, Herlin painottaa.
Huippukokous saatiin aikaan hämmästyttävän nopeasti, sillä Herlin perusti vain kaksi vuotta sitten Anna Koutsalo-Mustosen ja Saara Kankaanrinnan kanssa Baltic Sea Action Group -säätiön (BSAG). Itämeren asia on tärkeä, perustelee Herlin ja kertoo myös rakentaneensa yhteistyöverkostoa pitkään.
Hän korostaa lisäksi Suomen valtion vahvaa roolia tapahtumassa ja sen järjestelyissä. Erityiskiitosta saavat presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen, jotka isännöivät Baltic Sea Action Summitia Herlinin kanssa.
Finlandia-talossa järjestettävää päivän mittaista tilaisuutta ei raskauteta pitkillä puheilla, vaan ohjelma keskittyy esittelemään eri aloilta tulevia sitoumuksia. Lisäksi keskustellaan merensuojelun käytännön ongelmista, mutta johonkin arkistoon katoavaa julkilausumaa ei aiota tehdä.
Suomen rikkaimpiin miehiin kuuluvan Ilkka Herlinin oma, lastinkäsittelyalan yritys Cargotec tukee niinikään Itämeren suojelua. Purjehdus ja kalastus ovat kuuluneet 51-vuotiaan filosofian tohtorin harrastuksiin lapsuudenkodista Kirkkonummelta asti. Meren nopea tuhoutuminen näkyi omin silmin jo 1970-luvulla.
–Rakkolevä on kadonnut, veden sameus lisääntynyt radikaalisti ja kalakannat pienentyneet rajusti. Kyllä nämä tekijät pakottavat toimintaan, sanoo Herlin ja muistuttaa Itämeren suojelun olevan "mitä suurimmassa määrin kansanliike".
Keskisyvyydeltään hyvin matalan Itämeren ongelmat alkoivat rantavaltioiden teollistumisesta ja ovat pahentuneet maatalouden valumien ja meriliikenteen paisumisen myötä. Pohjaan varastoituvat fosfori ja typpi lisäävät rehevöitymistä eikä happirikasta vettä enää tule suolapulssien mukana Atlantilta yhtä säännöllisesti kuin ennen.
Venäjällä on avainrooli ongelmien ratkaisemisessa, vaikka suurin kuormittaja nykyään onkin Puolan maatalous.
–Venäläisiä moititaan mielestäni liikaa, he ovat tehneet paljon ja sitoutunut parannustoimiin. Hoitamattomia asioita tietysti riittää, mutta Putin esimerkiksi lupasi juuri jätevedenpuhdistamon Kaliningradiin, joka on suuri pistekuormittaja. Puhdistamoa on yritetty vääntää sinne yli viisitoista vuotta, Herlin toteaa.
