Sipoonkorpi ei muutu hetkessä kansallispuistoksi
12.03.2010 7:05
Marketta Karjalainen
Sipoonkorven monimuotoisella luonnolla on monta uskollista fania. Villi metsä houkuttelee jo nyt kymmeniä tuhansia kävijöitä vuodessa ja kansallispuiston perustamisella on laaja kannatus yli kunta- ja puoluerajojen.
Paljon ehtii kuitenkin vielä vettä virrata Vantaanjoessa ennen kuin kansallispuisto toimii edes valtion omistamilla mailla.
Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän järjestämässä Sipoonkorpi-seminaarissa jouduttiin toteamaan, ettei kansallispuistoa synny, jollei ympäristöministeri innostu hankkeesta.
Paula Lehtomäen (kesk) lisäksi isoksi uhkaksi hankkeelle nimettiin Helsingin kaupunki. Metsähallituksen ehdottama metsästä meren rantaan ulottuva kansallispuisto mullistaisi Helsingin rakentamisvisiot uudessa Östersundomin kaupunginosassa.
Moni kansanedustaja ilmoitti edistävänsä kaikin tavoin kansallispuiston aikaansaamista. Aktiivisesti ovat asialla myös ympäristöjärjestöt ja partiolaiset.
Helsinki kannattaa kansallispuistoa, mutta on apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän mukaan aluerajauksen suhteen toistaiseksi kuulolla. Helsinki on Penttilän mukaan valmis edistämään kansallispuiston toteuttamista vaihtamalla maa-alueita valtion kanssa. Heli-radan varauksen Penttilä poistaisi.
–Yhteistä yleiskaavaa tehdessään Helsinki, Vantaa ja Sipoo voivat tarkastella perusratkaisuja ja katsoa alustavasti ongelmakohtia, Penttilä arvioi.
Vantaa on apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäen mukaan varjellut Sotunginlaaksoa jo 1970-luvulta lähtien elävänä osana Sipoonkorpea. Myös Kuusijärvi voisi Peltomäen mukaan liittyä kansallispuiston yhteyteen.
–Tuemme mahdollisimman laajan kansallispuiston toteuttamista. Sipoonkorpi on erittäin tärkeä vantaalaisille ulkoilijoille, Peltomäki totesi.
Kansanedustaja Timo Juurikkala (vihr) vaati Östersundomin Natura-alueiden liittämistä tulevan Sipoonkorven kansallispuiston osaksi. Lintulahtien kuuluminen kansallispuistoon tukisi alueen luonnolle tärkeiden viherkäytävien säilymistä ja monipuolistaisi puiston luontotyyppien kirjoa. Juurikkala myös kiirehtii uuden kansallispuiston perustamispäätöstä jo nykyiseltä hallitukselta.
Kaupunginvaltuutettu Sini Alénin (vihr) mielestä Helsinki on kaavoittamassa liitosalueelle aivan liikaa asukkaita.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Mäkinen (kok) arvioi, ettei kansallispuiston perustamisen tarvitse merkitä muutosta nykyisiin alueiden omistussuhteisiin, mutta kansallispuistona alueen hallinnoiminen, hoito ja suojelu sekä palvelujen järjestäminen helpottuisi ja yhtenäistyisi.
Ympäristöministeriö käynnistää lausuntokierroksen Metsähallituksen selvityksestä maaliskuussa. Lausuntojen pohjalta ministeriö harkitsee, millä keinoin Sipoonkorven ja sen läheisten Natura 2000 -alueiden luonto- ja virkistysarvot on tarkoituksenmukaisinta turvata. Mahdollisesta kansallispuistosta tekee aikanaan päätöksen eduskunta.
Sipoonkorpi-ryhmä ehdottaa vielä laajempaa kansallispuistoa
Ympäristöjärjestöjen Sipoonkorpi-ryhmä haluaa lisätä Metsähallituksen laajimpaan kansallispuistovaihtoehtoon vielä ainakin Hältingträsketin ja Talosaaren. Molemmat ovat Helsingin kaupungin omistuksessa.
Landbon itäpuolella olevalla Hältingträsketin alueella on poikkeuksellisen merkittävät virkistysarvot. Siellä on muun muassa retkeilijöiden suosima harvinaisen luonnontilainen rakentamaton metsälampi ja jylhiä kallioalueita.
Östersundomissa sijaitseva Talosaari on metsäinen kannas kahden jo perustetun ja Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvan lintuvesien suojelualueen välissä. Ympäristöjärjestöjen mielestä Talosaarta ei voi sen sijainnin sekä merkittävien luonto- ja virkistysarvojen takia rakentaa, joten sen liittäminen kansallispuistoon olisi luontevaa.
Järjestöjen mielestä ympäristöministeriön tulee ryhtyä tekemään lakiesitystä heti. Uusi kansallispuisto juhlistaisi YK:n luonnon monimuotoisuuden vuotta. Sipoonkorpi täyttää erinomaisesti lain vaatimat kansallispuiston perustamisedellytykset. Niihin kuuluvat valtion riittävä maanomistus sekä huomattava merkitys luontoarvoille ja virkistyskäytölle. Kansallispuisto mahdollistaa myös Östersundomin alueen järkevän maankäytön suunnittelun.
Sipoonkorpi-ryhmän muodostavat Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa, Sipoon luonnonsuojelijat – Sibbo Naturskyddare, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Vantaan Ympäristöyhdistys.
