Ulkomaista lihaa tarjotaan yhä enemmän koululaisten lautaselle
03.02.2010 7:05
Arja-Riikka Nikkilä
Akseli Olin nosteli lautaselle kinkkukiusausta. Hän huomauttaa, että kotimaisen lihan käyttäminen myös työllistää kotimaassa. (Kuvaaja: Arja-Riikka Nikkilä)
Sotungin lukion ruokatunnilla pistellään poskeen kinkkukiusausta.
Kinkku on peräisin kotimaasta, mutta vantaalaislasten ja -nuorten aterioiden raaka-aineeksi tarjotaan yhä enemmän ulkomaista lihaa.
Ateriapalveluille liharaaka-aineita toimittavien Saarioinen Oy:n ja HKScanin tuotevalikosta löytyy esimerkiksi keittojauhelihaa Brasiliasta ja broilerin filettä Thaimaasta ja Brasiliasta.
Tuotteiden alkuperämaa käy ilmi selvityspyynnöstä, jonka opetuslautakunnan jäsen Juhani Huotari (vas) teki ateriapalveluille.
–Tuli sellainen kutina, että mahtavatkohan Vantaallakaan kaikki liharaaka-aineet olla puhtaasti kotimaisia, kertoo Huotari.
Vantaan kaupungin ateriapalveluiden käyttämät lihat ja lihatuotteet on kilpailutettu hankintalain mukaan.
–Kilpailutuksessa ei voi suosia kotimaisia tuotteita. Koko valikoima tulee tietyltä toimittajalta, kertoo Vantaan kaupungin ateriapalvelujohtaja Hannele Vuorikoski.
Ateriapalvelut voi kuitenkin päättää, mitä tuotteita se valikoimasta käyttää.
Vuorikosken mukaan lähiviikkojen ruokalistalta löytyy vain yksi ulkomainen lihatuote: brasilialainen broilerin filekuutio.
–Toimittajalla ei ole valikoimassa vastaavaa kotimaista tuotetta.
Ulkoimaista lihaa käytetään ruoanvalmistuksessa useissa Suomen kunnissa. Vuorikoski arvioi, että toimittajien valikoimissa ulkomaisen lihan ja lihatuotteiden määrä on lisääntynyt.
Sekä Saarioinen että HKScan ovat monikansallisia yrityksiä.
Hinnan lisäksi ulkomaisen lihan käyttöön voi vaikuttaa esimerkiksi se, että kotimaista lihaa ei ole aina saatavilla lihantuottajilta riittävästi.
–Kai siihen joku hyvä syy pitää olla, että lihaa tuodaan ulkomailta, toteaa Sotungin lukion oppilas Akseli Olin.
Olin huomauttaa, että kotimaista lihaa käyttämällä myös työllistetään kotimaisia lihantuottajia.
–Lähiruokaa kannattaisi suosia ekologisistakin syistä, jatkaa lukion uskonnon, psykologian ja filosofian opettaja Markus Masalin.
Masalin muistuttaa, että kouluruoan pitäisi edustaa niitä arvoja, joita koulukin edustaa.
Kouluaterian raaka-aineisiin käytetään Vantaalla keskimäärin noin 80 senttiä ateriaa kohti. Sekä Olin että Masalin ovat sitä mieltä, että ruokaan pitäisi satsata rahallisesti enemmän.
