Kotikylän kundit brändättiin
29.09.2009 10:15
Aki Saranen
Atlaksen Jyri Lujanen (29), Klaus Sarin (7) ja Erkka Näntö (13) olivat hetkittäin hieman pihalla Myyrmäen kotihallissa Karjaan hyökätessä. (Kuvaaja: Aki Saranen)
Tomi Puikkonen keksi kutsua Atlaksen edustusmiehistöä kotikylän kundeiksi vuonna 2003. Kuuden vuoden kuluttua arvostettu television urheiluohjelma Sportmagasinet päätti nimetä kotikylän kundit brändiksi siinä missä legendaarisen HIFK:n.
Martinlaaksossa kasvanut ja Myyrmäessä asuva Puikkonen manageroi nykyisin kotikylän kundeja, valmentaa ykkösdivisioonassa pelaavia kotikylän kimmoja ja johtaa puhetta 65-vuotiaan IF Helsinge Atlaksessa.
Nimestään ja käsipalloperinteestään huolimatta Atlas on pääasiassa suomenkielinen seura.
–Edustusmiehistä noin 75 prosenttia puhuu äidinkielenään suomea ja 25 prosenttia ruotsia. Mielestäni lajin ruotsinkielisyys on rikkaus, mutta myös haaste, pohtii Puikkonen.
Helsingen Atlas on perustettu nykyisessä Kaivokselassa.
–Länsi-Vantaa on alueemme.150 harrastajasta jopa 90 prosenttia on juuriltaan täältä, arvioi Puikkonen.
Ottelut käydään Myyrmäen urheilutalolla. Noin 35 vuotta sitten avattu uima- ja palloiluhalli sijaitsee Myyrmäen sydämessä, erillään kaupunginosan laidan mahtipontisesta urheilupaikkakeskittymästä.
–Halliin mahtuu lähes tuhat katsojaa ja ihan mukavasti 600–700. Paikallisuus koskettaa ihmisiä. Edustusjoukkueen yleisökeskiarvo oli viime kaudella 336, kehaisee Puikkonen sarjan kovinta lukemaa.
–Pelejä tulevat katsomaan vanhemmat, naapurit, tyttö- ja poikaystävät, lipsauttaa Puikkonen ja hörähtää perään.
Käsipallo kuuluu maailmalla ja Skandinaviassa suuriin joukkuepeleihin, mutta Suomessa laji on jäänyt pieneksi.
–Liittotasolla ei ole oltu varmaan tarpeeksi vahvoja politiikassa, tuumaa Puikkonen.
Atlas tekee reviirillään merkittävää käsipallotyötä.
–Seuratoiminnan painopiste on koululaisten rekrytoinnissa. Se on myyntiprosessi. Laatua pitää näyttää, tietää terveellisen välipalan automaatteja siviilissä kaupitteleva Puikkonen.
–Käsis on aika vaikea peli. Liikuntamaikat ottavat mielellään vastaan lajiesittelijöitä. Palkattu henkilö esittelee 1–2 päivää käsipalloa kaikissa Länsi-Vantaan kouluissa ja seurasta tulee mukaan pari ohjaajaa. Salibandy ja koripallo tekevät samoin. Kilpailu on kovaa.
Atlaksen käsipallokoulussa käy vajaat 50 lajikokeilijaa vuosittain. Osa jää koukkuun.
Toni Kallion valmentama edustusmiehistö ja Puikkonen luottavat rautaisen juoksukunnon merkitykseen.
–Käsipallo on fyysisesti kovaa. Siihen kuuluu voima, hyppy, heitto, harhautus ja juoksu.
Pussihukissa kunnostautuneen vaimonsa Aino Mannion ansiosta Puikkonen osaa arvostaa myös vantaalaista koripallomeininkiä.
Kundit aloittivat treenikauden tuttuun tapaan jo vapun jälkeen.
–Parhaimmillaan harjoittelua tulee yli 20 tuntia viikossa. Meillä on muutamia himotreenaajia. Näkee, ketkä ovat harjoitelleet jo lapsena ja harrastaneet monta lajia.
–Atlaksessa harjoitellaan Cocksin ammattipelaajien jälkeen toiseksi eniten. Harjoittelu tulee näkymään. Miehet ovat kovemmassa kunnossa kuin koskaan, vakuuttaa itsekin harva se päivä lenkkeilevä 34-vuotias seurajohtaja.
Ketkä Atlaksen pelaajista nousevat esille matseissa?
–Klaus Sarin, Nikko Kinos, Erkka Näntö ja Fredrik Fagerström, heittää Puikkonen.
Kausi lähti liikkeelle kahdella tappiolla, mutta manageri uskoo kotikylän kundien yltävän mitalipeleihin.
Vantaan Atlas vastaan Sjundeå IF Myyrmäen urheilutalolla 3.10 klo 16.30.
