”Nuorisotyöttömyyden syynä pitkälti laiskuus”

Työttömyydestä koituu nuorelle helposti ikäviä seurauksia. Se voi aiheuttaa köyhyyttä, passivoitumista, päihde- ja mielenterveysongelmia ja elämänhallinnan vaikeuksia.

Terhi Marttinen

– Ei töitä ole vaikea saada, kyse on enemmänkin omasta asenteesta. Nuorisotyöttömyyden syynä on pitkälti laiskuus, väittää korsolainen Anniina Punkkinen, 21.

Vaikka nuorisotyöttömyys on vähenemään päin, tuoreimman, maaliskuun tilaston mukaan työttömiä 17–24-vuotiaita vantaalaisia on yhä huolestuttavan paljon: noin 850.

 

Heidän kannattaa istua mieluummin kotona kuin tehdä töitä.”

– Nuoret saavat niin hyvin rahallisia tukia, että heidän kannattaa istua mieluummin kotona kuin tehdä töitä. Jos annettavia tukia laskettaisiin, on varmaa, että nuoret hakisivat aktiivisemmin töitä, Punkkinen lataa.

 

Anniina Punkkisen kommentit yllättävät hieman, sillä hän on itsekin työtön nuori. Tosin Punkkista itseään ei voi syyttää laiskuudesta: hän on etsinyt keikkatöitä aktiivisesti helmikuusta lähtien, kun hänet lomautettiin Myyrmäen Subwaysta.

– Yritän saada väliaikaisia hommia lastenhoidon alalta, Punkkinen kertoo.

Pikaruokaravintola pitää vantaalaisnaisen lomautettuna suunnilleen elokuun puoliväliin asti.

Punkkinen on käynyt vain peruskoulun. Hän on silti onnistunut saamaan itselleen vakituisen työn ravintola-alalta.

– En ole viitsinyt koulun penkillä istua. Työkokemus on hyödyllisempää kuin koulutus.

Helsingistä alun perin kotoisin oleva Punkkinen kävi lähihoitajakoulua, mutta jätti sen kesken vuoden jälkeen.

Hän opiskeli myös maa- ja metsätaloutta Kouvolan ammattiopistossa muutaman kuukauden. Hän lopetti opiskelun pari vuotta sitten huomattuaan, ettei maanviljely olekaan häntä varten.

– Olin tosi kiinnostunut alasta, ja olin yrittänyt sitä opiskelemaan kolme vuotta. Ei minua kaduta, että lopetin.

Sitten Punkkinen teki hetken töitä päiväkodissa ja haki Subwaylle hommiin – hyvin tuloksin. Ensin hän työskenteli ketjun ravintolassa Tikkurilassa neljä kuukautta, ja Myyrmäessä hän ehti olla ennen lomautusta vuoden.

– En tiedä vielä, mihin työhön haluaisin asettua. Ei minulla ole unelma-ammattia. Haluaisin kokeilla vielä monia eri töitä.

Punkkinen etsii nyt keikkatöitä Petra-hankkeen toimiston, työ- ja elinkeinotoimiston nettisivujen ja henkilöstöpalveluyritys Seuren verkkosivujen kautta. Punkkinen kertoo pärjäävänsä, mutta hän halajaa takaisin työelämään.

Nuorisotyöttömyyteen puuttuvan Petra-hankkeen palveluohjaaja Asko Johanson arvioi, että kolmanneksella työttömistä vantaalaisnuorista on koulutus ja ammatti. Toiselta kolmasosalta puuttuu koulutusta ja rohkeutta. Viimeisellä kolmanneksella on synkin tilanne: he kärsivät päihde- tai terveysongelmista, ja he ovat jo hyvää vauhtia syrjäytymässä.

Johansonin mukaan kaupungin Petra-hanke pystyy auttamaan valtaosaa nuorista.

– En haukkuisi työttömiä nuoria laiskoiksi. Heitä pitää vain vähän ”potkia” eteenpäin.

Noin 850 työtöntä nuorta

Tuoreimman tilaston mukaan vantaalaisnuorten työttömyysaste oli maaliskuun lopussa 7,2 %. Työttömiä 17–24-vuotiaita oli 847. Maaliskuussa 2011 heitä oli 849.

Keskeinen syy korkeaan nuorisotyöttömyyteen on työttömien alle 25-vuotiaiden matala koulutustaso. Noin puolet heistä on ilman ammatillista koulutusta. Taustalla vaikuttavat mm. heikko koulumenestys, päihde- ja mielenterveysongelmat ja kilpailu opiskelupaikoista.

Vantaa palkkaa tänä vuonna 450 nuorta kesätöihin. Kaupunki myös tarjoaa yrityksille ja järjestöille 300 euron kesätyöseteleitä.

Written by:

Tuomas Massinen

Ota yhteyttä