Mikko Kivinen uskoo ensinaurun lumoon

Mikko Kivinen aloittaa lomailun Vantaan ensi-illan jälkeen. Aikapula on pakottanut laittamaan veneen myyntiin, mutta mikäli se vielä elokuussa ei ole vaihtanut omistajaa, suuntaa Kivinen saaristomerelle. - Ja jos venettä ei enää ole, lähdemme Indonesiaan, hän kaavailee.

Mari Mäkinen

Mikko Kivisen katse mittailee Backaksen kartanon vehreää ympäristöä. Vanhat rakennukset hivelevät ohjaajan silmää.

Paikka on tuttu, sillä tänä kesänä Kivinen viettää jo kolmatta perättäistä elokuuta kartanon kesäteatterilla. Vuonna 2010 hän ohjasi siellä Biblian, seuraavana vuonna Naurua kolmannella –näytelmän, ja tänä vuonna on vuorossa vanha klassikko.

– Agapetuksen 30-luvulla kirjoittama Syntipukki sopii tähän miljööseen upeasti. Alue henkii vanhaa atmosfääriä. On uskomatonta, että vain 20 kilometrin päässä Helsingistä on tällainen paikka, jossa voi tuntea hyppäävänsä ajassa taaksepäin, ohjaaja ihailee.

Syntipukki on Kivisen sanojen mukaan riemukas farssikomedia. Se kirjoitettiin yli kahdeksankymmentä vuotta sitten, mutta näytelmän huumori puree edelleen.

– Vaikka emme ole tätä klassikkoa modernisoineet, olemme kyllä huiskineet siitä hieman pölyjä ja hämähäkinseittejä, Kivinen kuvailee.

Hän muistuttaa, että yksi teatterin viehätys piileekin mahdollisuudessa liikkua ajassa ja tilassa.

– Jokainen esitys on erilainen, sillä teatteriesitys elää yleisön mukana.

Se tuo erityistä haastavuutta komedian näyttelemiseen. Kivinen sanoo, että komiikka on taito, joka joko on tai ei. Oppia sitä ei voi.

– Komiikassa tärkeintä on rytmi, ja hyvällä komedianäyttelijällä se on luontaisesti. Rytmi elää ja muuttuu näytöksestä toiseen, ja näyttelijän on pysyttävä sen mukana. Se on hyvin tarkkaa puuhaa, Kivinen luonnehtii.

Vuosien saatossa Kivinen on myös oppinut luottamaan ensinaurun lumoon. Jos jokin asia naurattaa ensimmäisellä kerralla, se naurattaa myös jatkossa.

– Kun näytelmää on hetki hiottu, saattaa tuntua, että jokin kohta ei enää olekaan hauska.

Silloin pitää vain olla uskallusta olla tekemättä muutoksia. Ne luultavasti veisivät koko idean mennessään.

Tärkeimmäksi kriteeriksi Kivinen kuitenkin mainitsee omat nauruhermot. Jos niitä kutkuttaa, ollaan oikeilla jäljillä. Yleisön mahdollisia reaktioita ei voi etukäteen miettiä. Joskus ne tosin yllättävät kokeneenkin tekijän.

– On ollut kertoja, jolloin yleisö nauraa kerta toisensa perään jollekin kohdalle, jonka hauskuutta ei itse etukäteen aavistanut, Kivinen kertoo.

Syntipukki Backaksen kartanolla (Ylästöntie 28) elokuussa. Ensimmäiset näytökset 8.–10. elokuuta.

Written by:

Toimitus

Ota yhteyttä

Kommentit

Osallistu keskusteluun