Hakunilassa viro ruotsia yleisempi kieli

Virossa syntynyt Marko Käblik maalasi rappukäytävää Hakunilassa. Hän tuli Suomeen kymmenen vuotta sitten rahoittaakseen opintojaan Meriakatemiassa, mutta jäi tänne töihin. -En osaa sanoa, onko maahanmuuttajia liikaa tai liian vähän, mutta työstä pitää maksaa kunnon palkka. Monet virolaiset firmat tekevät töitä liian halvalla.

Arja-Riikka Nikkilä

Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut Vantaalla viime vuosina nopeasti.

Vantaalla asui tämän vuoden alussa yli 21 700 maahanmuuttajaa. Tämä on 10,7 prosenttia koko Vantaan väestöstä.

Hakunilan suuralueella maahanmuuttajien osuus on selvästi suurempi kuin muilla suuralueilla, eli 16,2 prosenttia.

Heidän osuutensa on noussut alueella viiden viime vuoden aikana prosenttiyksikön verran joka vuosi.

Ostoskeskuksella ilmiö herättää mielipiteitä laidasta laitaan.

– Maahanmuuttajia pitäisi hajasijoittaa Vantaalla enemmän, sanoo yli 20 vuotta Hakunilassa asunut Pekka Koivusaari.

– Kahinoita tulee ennemmin tai myöhemmin. Itse en liiku täällä iltaisin, mutta nuorisolle niitä tulee.

Hakunilassa asuu paljon erityisesti venäläisiä ja virolaisia maahanmuuttajia.

Venäjää ja viroa puhutaan seudulla äidinkielenä jo enemmän kuin toista kotimaista eli ruotsia.

Kolmanneksi suurin vieraskielisten ryhmä ovat somalinkieliset.

– Maahanmuuttajia on Hakunilassa varmaan ihan sopivasti, pohtii pari vuotta Hakunilassa asunut Susanna Salonen.

– Ei heidän määränsä vaikuta minun elämässäni mihinkään, hän jatkaa.

Hakunilan suuralueelle muuttaa ulkomaalaistaustaisia asukkaita runsaan vuokra-asuntotarjonnan vuoksi.

Monet heistä haluavat myös asua lähellä samasta maasta tai kulttuuripiiristä tulleita.

Liikaa keskittymistä kritisoi osa maahanmuuttajistakin.

– Olen itse maahanmuuttaja, mutta en pidä siitä, jos samassa talossa asuu paljon maahanmuuttajia. On niin erilaisia kulttuureja: iranilaisia, irakilaisia, ääri- ja normaalimuslimeja, huomauttaa Soraya Fathipour.

– Itse tykkään suomalaisista naapureista, koska he ovat rauhallisia.

Iranilaissyntyinen Fathipour muutti Hakunilaan –Korsosta pari kuukautta sitten.

Kaupunki voi vaikuttaa maahanmuuttajien sijoittumiseen esimerkiksi vuokratalojen asukasvalinnoilla.

– Pyrimme siihen, että alueet eivät segregoituisi eivätkä talotkaan, sanoo kaupungin vuokrataloyhtiön VAV:n talouspäällikkö Liisa Kälvälä.

Kälvälän mukaan maahanmuuttajien sijoittumista taloihin ei kuitenkaan seurata tarkemmin. Tilanteeseen puututaan, jos ongelmia ilmenee.

– Meidän tehtävämme on tarjota asuntoja tarvitseville ja huolehtia siitä, että asukasrakenne on monipuolinen.

Viidessä vuodessa ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut Vantaalla keskikokoisen suomalaisen kunnan asukasmäärän verran.

Vuonna 2007 maahanmuuttajia asui Vantaalla 13 600, ja heidän osuutensa väestöstä oli 7,2 prosenttia.

Lukumääräisesti eniten maahanmuuttajia asuu tällä hetkellä Myyrmäen suuralueella.

Kolme viidestä Vantaan ulkomaalaistaustaisista on tullut Euroopasta, joka neljäs Aasiasta ja joka kymmenes Afrikasta.

Suomen, ruotsin ja saamen lisäksi Vantaalla puhutaan äidinkielenä 106 eri kieltä.

Tilastotiedot ovat peräisin Väestörekisterikeskuksesta, ja ne löytyvät Vantaan väestö 2011/2012-julkaisusta.

Written by:

Arja-Riikka Nikkilä

Ota yhteyttä