Piilota X Palauta

Vantaalaiselta eivät lopu narrausvaihtoehdot

Paikalliset 2 Kommentoi

Vantaalaisella riittää kalastusvaihtoehtoja.

Suosikkilistalla ovat Vantaankoski, muut kosket, kaupungin merikalastuspaikat Bjurs Inkoossa, Vetokannas Kirkkonummella ja Tallholmen Sipoossa.

Luonnollisesti vantaalaisia näkee kalassa myös muualla Suomessa, etenkin näin laiskanpulleaan kesäaikaan, jolloin lomailija pakkaa virvelin ja vieheet kassiinsa. Verkko ja katiskakin saattaa sujahtaa mökkijärveen.

 

Vantaankoski on edelleen Etelä-Suomen suosituimpia kalastuspaikkoja.”

Kalastuksenvalvojaan voi törmätä kaupungin merellisillä ulkoilualueilla ja etenkin Vantaanjoen koskilla.

 

– Valvonta keskittyy paikoille, joissa on eniten ongelmia, toteaa Vantaan kaupungin kalastusteknikko Markku Tiusanen.

Vantaankoski on edelleen Etelä-Suomen suosituimpia kalastuspaikkoja. Viime vuonna koskelle myytiin yli 2 000 kalastuslupaa, joista vuosilupia oli runsaat 140 kappaletta.

Arviolta joka kymmenes kalastaja hakee kalansa Vantaanjoesta ilman tarvittavia lupia.

Salakalastuksen kitkeminen kokonaan on mahdoton tehtävä, sillä joen vaikutuspiirissä asuu noin miljoona ihmistä.

Vuosittain Vantaalla on takavarikoitu 10-20 luvatonta kalastusta harrastaneen kalastajan pyyntivälineet.

Huhtikuun alussa kalastuslakiin tuli uusia määräyksiä. Pelkistäen verkot ja katiskat on merkittävä näkyvästi, ja ala-mittaiset tai rauhoitetut kalat on vapautettava.

Valvoja tapaa Vantaan koskilla aika harvoin kalastajia, joilla on alamittaisia kaloja.

– Kuhavesillä tilanne on hankalampi. Lainmuutoksen myötä alamittaiset kalat on pistettävä välittömästi takaisin veteen elävänä tai kuolleena. Valvonnan kannalta tulkintaerimielisyydet loppuivat eikä selittelyillä pääse pälkähästä. Lisäksi kalastaja joutuu miettimään, esimerkiksi minkälaisella verkkokoolla hän kaloja pyytää, toteaa pitkään kalastuksenvalvojana toiminut Tiusanen.

Verkot, katiskat ja muutkin pyydykset on merkittävä niin, että ne on selvästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa. Lisäksi pyydyksiin on merkittävä kalastajan nimi ja yhteystiedot.

– Vie oman aikansa, että pyydysten merkintä selkiytyy, sanoo Tiusanen.

Jos on pieni vesialue, kalastaja voi olla jokaiselle tuttu. Kun alue kasvaa, pyydystäjää ei tunneta eikä tiedetä.

Tiusanen arvioi, että nimi ja yhteystieto nostavat kynnystä panna laittomia verkkoja veteen. Hän ei usko, että nimen laittaminen johtaisi ilkivaltaan.

Lisäksi veneturvallisuus on ohjannut pyydysten merkitsemistä.

– Haverin sattuessa tiedetään, kenen verkkoon vene on törmännyt ja vastuukysymykset selkiytyvät.

Kunnolla näkyvä pyydys on liikkujalle turvallinen eikä myöskään pyydykselle aiheudu vahinkoa.

Lisätietoa ja mallikuvia kalanpyydysten merkitsemisestä http:/www.ahven.net

Kirjolohi ja taimen nappaavat

Kun kalastaja tekee hukkareissun, harmittaa.

Kalastuksenvalvoja on puolestaan tyytyväinen, jos kaikkien kalastusluvat ovat kunnossa. Sellainenkin ihme nähtiin heinäkuun puolivälissä: kahtena päivänä yhtään luvatonta kalastajaa ei tullut vastaan Vantaankosken penkereillä.

Vantaankoskelta nousee kalaa, sillä jokeen on istutettu pitkin kesää meritaimenia ja noin kilon painoisia kirjolohia. Istutetun taimenen tunnistaa leikatusta rasvaevästä.

Nummelasta Vantaalle matkustaneet Julius, 10, Joona, 12 ja Samu Majava, 16 ja Daniel Argillander, 15 innostuivat virvelöinnistä, kun saivat kolme kirjolohta heti kättelyssä. Äidin ajaman auton nokka otettiin koskelle myös heti seuraavana päivänä uuden saaliin toivossa.

Mikko Salminen Espoon Lippajärveltä oli positiivisesti yllättynyt: kymmenen hengen porukka oli kiskonut ylös kahdeksan kirjolohta. Yli kilon kalat lämmittivät mieltä. Salminen lupasi laittaa kalan muhimaan kermoineen päivineen yön yli.

– Olen ainoa perheessä, joka ei ole allerginen kalalle.

Osa kalastajista ei syö mielellään Vantaanjoen kalaa, osalle lohikalat maistuvat loistavasti.

Ville Hiltunen Espoon Kivenlahdella oli kolmatta kertaa perho-ongella Vantaankoskella tänä kesänä. Pienet taimenet hän palauttaa veteen. Alamitta on 50 cm.

– Tykkään kalasta, sanoo Harri Huhtala. Nurmijärveläisenä hän viihtyy Nukarinkoskella ja Myllykoskella.

2 kommenttia Kommentoi
Käyttäjän Jorma Rinne kuva
Jorma Rinne

Kommentit

28.7.2012 10:01

Kalastaminen on paitsi kalastajille myös katsojille jännittävää puuhaa. Tämmöinen vanhempi ihminen saa raitista ilmaa ja verenkiertokin elpyy kun katsoo, että tuleeko sieltä ja mitä vaiko ei ollenkaan :) Ison kalan väsyttäminen ja nostaminen ilahduttaa myös katsojaa, joka säästyy kalan perkaamiselta :D

Tsemppiä kaikille kalastajille, hieno harrastus ja joillekin ammatti myös.

29.7.2012 06:53

Entisaikaan isän kanssa kesällä lähdettiin aina ukkosilman ja sateen jälkeen kalaan. Hyvin söi, kalat ja itikat :)

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.