Ambulanssikuskin ohje: Opetelkaa ajamaan päin punaisia

Hälytysajossa olevalle ambulanssille on annettava ohitustilaa senkin uhalla, että väistäjä joutuu toimimaan sääntöjen vastaisesti.

Vera Miettinen

– Liikenteessä ajetaan usein päin punaista, kun on kiire. Sitten kun siihen olisi oikeasti tarve ja mahdollisuus, liikennesääntöjen rikkominen on yllättävän vaikeaa, palomies ja sairaanhoitaja Saku Kaipainen kertoo.

Helsingin keskuspelastusaseman palomiehet sanovat sen lähes yhteen ääneen; Suurin rasite hälytysajoneuvoilla ajamisessa on se, että muut autoilijat noudattavat valo-opastimia liian orjallisesti. Silloinkin, kun niistä poikkeaminen olisi sallittua.

– Vain harva autoilija on niin välkky, että ymmärtäisi ajaa auton mitan verran yli valkoisen viivan, palomies ja sairaanhoitaja Mikko Salonen täydentää.

Suomen tieliikennelain mukaan hälytysajossa olevalle ajoneuvolle on annettava esteetön kulku riippumatta liikenteen ohjauslaitteista. Punaisia päin on siis lain nojalla ajettava, jos tilanne niin vaatii. Mutta kuka on vastuussa, jos väistäminen aiheuttaa kolarin toisen tavallisen auton kanssa?

– Näissä tapauksissa hälytysajoneuvonkin toiminta selvitetään, mutta korvausvastuu jää usein väistäjälle. Vakuutusyhtiö maksaa tarvittaessa, mutta silloin väistäjä menettää bonukset, IF vakuutusyhtiön korvauspäällikkö Sami Salonen kertoo.

Pahimpaan ruuhka-aikaan autoilijat saattavat joutua kiperään tilanteeseen.

Kun letkan ensimmäinen ei ymmärrä ajaa valkoisen viivan yli, autoilijat väistävät hälytysajoneuvoa sivuille.

– Näen peruutuspeilin kautta jokaisen vuoron aikana ainakin kerran, kun joku on jäänyt auton pohjasta kiinni kanttikiveen. Erityisesti Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksessä meitä väistetään korkean kivetyksen päälle, Salonen kertoo.

Hälytysajoneuvojen hälytysäänet kuuluvat vain muutaman kymmenen metrin päähän. Ihmisen reagointikyvyn nopeus on rajallinen, mutta ulkoiset asiat vaikuttavat myös merkittävästi.

– Usein liikenteessä kuunnellaan musiikkia niin kovaa, että hälytysäänet eivät kuulu auton sisäpuolelle, palomies Mikko Salonen kertoo.

Ambulanssikuskin mukaan hälytysajoneuvojen juuttuminen liikenteeseen ei vaikuta hälytystehtävään merkittävästi. Silti autoilijoiden käyttäytyminen saattaa aiheuttaa pienen tunnekuohahduksen hälytysajoneuvon ratin takana.

– Silloin tällöin seisomme ruuhkassa pitkäänkin pillit ulvoen. Edessä oleva auto ei näe, kuule tai ymmärrä väistää. Silloin saattaa muutama ärräpää tulla, Salonen kertoo.

Älä hermoile

Väistäminen alkaa havaitsemisesta. Tarkkaile ympäristöäsi ajaessa.

Hälytysajoneuvon kohdatessa ota rauhallisesti.

Kerro suuntavilkulla väistämisaikeesi. Tarkkaile myös hälytysajoneuvon suuntavilkkua.

Hälytysajoneuvon edessä saa ajaa, jos väistäminen ei ole mahdollista.

Älä yritä väistää paikassa, missä siihen ei ole tilaa.

Pidä nopeutesi samana. Älä ainakaan pysähdy keskelle tietä.

Väistä hälytysajoneuvoa suojatien päälle, ei sen viereen. Näin helpotat viranomaisten työtä.

Lähde: Tapaturva.fi

Written by:

Vera Miettinen

Ota yhteyttä