Ambulanssikuskin ohje: Opetelkaa ajamaan päin punaisia
-
Kuva: Vera MiettinenHälytysajossa olevalle ambulanssille on annettava ohitustilaa senkin uhalla, että väistäjä joutuu toimimaan sääntöjen vastaisesti.
– Liikenteessä ajetaan usein päin punaista, kun on kiire. Sitten kun siihen olisi oikeasti tarve ja mahdollisuus, liikennesääntöjen rikkominen on yllättävän vaikeaa, palomies ja sairaanhoitaja Saku Kaipainen kertoo.
Helsingin keskuspelastusaseman palomiehet sanovat sen lähes yhteen ääneen; Suurin rasite hälytysajoneuvoilla ajamisessa on se, että muut autoilijat noudattavat valo-opastimia liian orjallisesti. Silloinkin, kun niistä poikkeaminen olisi sallittua.
– Vain harva autoilija on niin välkky, että ymmärtäisi ajaa auton mitan verran yli valkoisen viivan, palomies ja sairaanhoitaja Mikko Salonen täydentää.
Älä hermoile
Väistäminen alkaa havaitsemisesta. Tarkkaile ympäristöäsi ajaessa.
Hälytysajoneuvon kohdatessa ota rauhallisesti.
Kerro suuntavilkulla väistämisaikeesi. Tarkkaile myös hälytysajoneuvon suuntavilkkua.
Hälytysajoneuvon edessä saa ajaa, jos väistäminen ei ole mahdollista.
Älä yritä väistää paikassa, missä siihen ei ole tilaa.
Pidä nopeutesi samana. Älä ainakaan pysähdy keskelle tietä.
Väistä hälytysajoneuvoa suojatien päälle, ei sen viereen. Näin helpotat viranomaisten työtä.
Lähde: Tapaturva.fi
Suomen tieliikennelain mukaan hälytysajossa olevalle ajoneuvolle on annettava esteetön kulku riippumatta liikenteen ohjauslaitteista. Punaisia päin on siis lain nojalla ajettava, jos tilanne niin vaatii. Mutta kuka on vastuussa, jos väistäminen aiheuttaa kolarin toisen tavallisen auton kanssa?
– Näissä tapauksissa hälytysajoneuvonkin toiminta selvitetään, mutta korvausvastuu jää usein väistäjälle. Vakuutusyhtiö maksaa tarvittaessa, mutta silloin väistäjä menettää bonukset, IF vakuutusyhtiön korvauspäällikkö Sami Salonen kertoo.
Pahimpaan ruuhka-aikaan autoilijat saattavat joutua kiperään tilanteeseen.
Kun letkan ensimmäinen ei ymmärrä ajaa valkoisen viivan yli, autoilijat väistävät hälytysajoneuvoa sivuille.
– Näen peruutuspeilin kautta jokaisen vuoron aikana ainakin kerran, kun joku on jäänyt auton pohjasta kiinni kanttikiveen. Erityisesti Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksessä meitä väistetään korkean kivetyksen päälle, Salonen kertoo.
Hälytysajoneuvojen hälytysäänet kuuluvat vain muutaman kymmenen metrin päähän. Ihmisen reagointikyvyn nopeus on rajallinen, mutta ulkoiset asiat vaikuttavat myös merkittävästi.
– Usein liikenteessä kuunnellaan musiikkia niin kovaa, että hälytysäänet eivät kuulu auton sisäpuolelle, palomies Mikko Salonen kertoo.
Ambulanssikuskin mukaan hälytysajoneuvojen juuttuminen liikenteeseen ei vaikuta hälytystehtävään merkittävästi. Silti autoilijoiden käyttäytyminen saattaa aiheuttaa pienen tunnekuohahduksen hälytysajoneuvon ratin takana.
– Silloin tällöin seisomme ruuhkassa pitkäänkin pillit ulvoen. Edessä oleva auto ei näe, kuule tai ymmärrä väistää. Silloin saattaa muutama ärräpää tulla, Salonen kertoo.
Kommentit
Siinä autossa on ne peilit 2+1 joita kuuluu seurata. Mitä xxxxx auto, sitä enemmän katellaan keulaa eikä nähdä ympärille. Näin se menee
Akoinani bussikuskina sain ohjeen koulutuksessa että bussi pitää ajaa mieluummin suojatien päälle riittävän pitkälle, niin ettei hälytysajoneuvolle jää näkymäestettä, mutta tulkkii jalakulkijoiden eteen pääsyn.
Tätä olen noudattanut useamman kerran ja ilman sakkoja, mutta kädenheilautuksella, eri värisistä hälytysajoneuvvoista.
Autoilijan ohje:
Ambulanssikuskit opetelkaa käyttämään sitä sireeniä. Ei ole mukava yllätys, kun maantienopeuksissa yhtäkkiä ilman sireeniä pyyhältää ambulanssi ohi, kun itse suunnittelemassa edelläolevan ohitusta. Peilejä pitää tarkkailla myös maantiellä, mutta vaikkapa 140km/h vauhdilla tuleva ambulanssi ilmestyy tyhjästä yllättävän nopeasti, kun itse ajaa 80km/h rekan perässä. Hälytysvalot taas eivät vain kunnolla erotu kirkkaalla ilmalla.
Vaikka se sireeni olisikin päällä niin ei sitä autoilija kuule maantiellä kuin vasta hälytysajoneuvon ohittaessa. Ja ainahan ennen suunniteltua ohitusta autoilijan tulee katsoa peileihin jolloin hänen tulisi huomata lähestyvä hälytysajoneuvo. On totta myös, että siniset hälytysvalot eivät näy kunnolla kirkkaalla kelillä siksi varsinkin ambulansseissa usein käytetään sinisten hälytysvalojen lisäksi kirkkaita lisävaloja huomion herättämiseen.
Suomessahan tämä menee juuri kuvatulla tavalla, mutta näin ei ole kaikkialla. Kerrankin Belgiassa, iltasella ja autioilla kaduilla tein hälytysajossa olleelle lanssille tilaa ajamalla loogisesti ja ketään vaarantamatta päin punaisia. Lanssi jäi pillit päällä odottamaan valoihin!
Japanissa taas näin lanssin liikkeelä pillit päällä, vauhtia n. 30km/h, pysäys risteykseen, sitten varoiteltiin muuta liikennettä komentokaijuttimen välityksellä. Matka jatkui samalla tavalla seuraavaan risteykseen jne. Jne. Jne.
Hoksottimistahan tuo väistäminen on loppujen lopuksi kiinni. Jokainen meistä voi vielä jonakin päivänä joutua lanssin kyytiin ja jos kykenee, todennäköisesti toivoen tuolloin matkan sujuvan joutuisasti, ilman turhia viivytyksiä.
Osallistu keskusteluun
Uusimmat
- 09:00 Meripelastajia on jo tarvittu tällä kaudella
- 08:30 Myyrmannin kello hämää – ”väki myöhästyy busseista”
- 07:00 Immenkalvoja korjattu jo pari vuosikymmentä 3
- Leffa-arvio: Fast & Furious rikkoo fysiikan rajoja
- Retkitohtori houkuttelee kaupunkilaisia luontoon
- Soininvaara tylyttää Espoota: Vain tosirikkaat kelpaavat 12
- Tältä näyttävät syksyn Angry Birds -postimerkit
- Yhdistys ajaa perusteellista muutosta lukioihin
Uusimmat blogit ja kolumnit
