Piilota X Palauta

Lähes kaikilla ekaluokkalaisilla on kännykkä

Paikalliset 1 Kommentoi

Suurin osa ekaluokkalaisista saa nykyisin repun ja penaalin lisäksi reppuunsa kännykän. Kännykkä tuo etenkin vanhemmille turvallisuuden tunteen, kun lapsi on poissa vanhemman viereltä.

Kartanonkosken koulun ykkös- ja kakkosluokkien opettaja Tytti Mäkinen on huomannut kännyköiden lisääntymisen.

– Kymmenen vuotta sitten niitä ei ollut juuri kenelläkään, nyt niitä on lähes kaikilla.

Kännykät tuovat opetustilanteisiin oman lisänsä, sillä kaikilla pienillä kännykänkäyttö ole vielä hallussa. Isommat taas uhmaavat kännykkäkieltoa tarkoituksella.

– Meillä on sääntö, että kännyköitä ei koulupäivän aikana käytetä, edes välitunnilla. Kaikki ekaluokkalaiset eivät kuitenkaan osaa laittaa puhelimiaan päälle tai pois, joten välillä ne pirisevät. Isommat taas saattavat kuunnella kännykällä salaa musiikkia.

Joskus kännykkä aiheuttaa tarpeetonta huolta, kun pieni koululainen unohtaa aukaista puhelimen koulun jälkeen.

Valtaosa koululaisista säilyttää puhelimiaan repussa päivän aikana, mutta joillakin puhelin roikkuu kotelossa kaulassa.

– Osa vanhemmista haluaa, että puhelin on lapsella koko ajan mukana, koska reppu on välillä vartioimatta, kertoo Mäkinen.

Kartanonkosken koulun 1 C luokkalaisista kännykkä on lähes kaikilla. Vain kolme kättä ei nouse 24 oppilaan luokassa.

Ainakin kahdeksalla oppilaalla on puhelin, jossa on kosketusnäyttö. Suurin osa koululaisista on saanut puhelimen koulun aloituksen kunniaksi.

Katariina Tyviö kuuluu niihin, jotka ostivat puhelimen lapselleen, kun koulu alkoi.

– Ostimme puhelimen turvallisuussyistä. Olemme sopineet, että Joel soittaa, jos hän menee kavereiden kanssa vaikka puistoon tai vaihtaa olinpaikkaa.

Kouluun Joel ei kännykkää saa vielä ottaa mukaan, mutta tulevaisuudessa, kun äiti ei enää ole kotona, tulee kännykkä mukaan myös kouluun.

– Sitten, kun Joel jää yksin iltapäiviksi kotiin, on turvallisempaa, että hänellä on kännykkä. Pojat voivat keksiä kaikenlaista hölmöä.

Puhelimen malli valittiin siskon esimerkin mukaan.

– Ostimme samanlaisen, ettei asiasta tule riitaa, kertoo Katariina Tyviö.

Toistaiseksi Joel käyttää kännykkää mieluummin muuhun kuin puhumiseen.

– Otan sillä kuvia ja äänitän musiikkia. Pelejä en pelaa, kun siinä on vain yksi tyhmä peli.

Äiti ei ole viihdekäytöstä kovin mielissään.

– Minusta kännykkä ei ole leikkikalu, ja jos näyttää siltä, että puhelimella vain leikitään, otan sen pois.

Sari Harjun poika Leevi sen sijaan kuuluu harvalukuisiin kännykättömiin. Puhelinta ei ole hankittu, koska Harju ei näe sille vielä todellista tarvetta.

– Sitten, kun hän alkaa liikkua paljon yksin, kännykkä voidaan hankkia, Harju miettii.

Harju ei halua ostaa kännykkää pelkäksi leluvälineeksi.

– Suosin muutenkin lukemista, leikkimistä ja ulkoilua tietokoneiden tai puhelimella pelailun sijaan.

Vielä kännykättömyydestä ei ole tarvinnut vääntää kättä Leevin kanssa.

– Ehkä hän on tottunut siihen, että meillä tehdään asiat eri tavalla monessa muussakin asiassa.

”Älypuhelimet pois lapsilta”

Jonna Hovi-Horkan

Tampereen yliopiston tutkija Mikko Ahonen tutkii työkseen sähkömagneettisia kenttiä ja niiden terveysvaikutuksia. Hän ei ole lasten kännykkävillityksestä kovin innoissaan.

– Kännyköiden testaus on erittäin heikolla pohjalla. Niitä testataan suolaliuoksella täytetyllä tekopäällä, ja katsotaan lämpeneekö liuos liikaa. Se ei vielä kerro terveysvaikutuksista. Biologiset vaikutukset jätetään kokonaan huomioimatta.

Lapsilla säteily imeytyy syvemmälle päähän kuin aikuisilla, mutta testaus tehdään vain aikuisen miehen päällä.

Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli radiotaajuisen säteilyn mahdollisesti karsinogeeniseksi vuonna 2011 ja matalataajuiset magneettikentät vuonna 2002. Kännyköiden valmistajat suosittelevat käyttöoppaissaan, että laite pidetään irti kehosta, myös valmiustilassa.

– Venäjällä sähkömagneettisten kenttien biologisten vaikutusten tutkimusta on tehty pisimpään, ja he ovat todenneet, että lyhyellä aikavälillä sähkömagneettikentille altistuminen aiheuttaa muun muassa käytöshäiriöitä ja unettomuutta.

Pitkän aikavälin muutokset ovat vaikeampia mitata, mutta mahdollisesti ainakin alzheimer, sydänongelmat ja syöpäriski lisääntyvät.

Vanhemmille Ahonen antaa muutaman neuvon. Kun puhelinta ostaa, olisi hyvä katsoa puhelimen SAR-arvo. Se kuvaa matkapuhelimesta pään alueelle imeytyvää lämpöenergiaa.

Lisäksi kännykkä pitäisi pitää kaukana kehosta.

– Kännykkää ei kannata pitää taskussa tai pussissa kaulassa.

Ahosen mukaan paras on, jos kännykkää käytettäisiin kaiutinpuhelinasennossa vaikka pöydällä tai ilmajohdollisen hands free -laitteen avulla.

– Lasten ei pitäisi puhua viittä minuuttia pidempiä puheluita kännykkä päätä vasten painettuna.

Mikäli lapsi osaa lähettää tekstiviestejä, aina parempi, koska silloin puhelin on kauempana vartalosta.

Älypuhelimia Ahonen ei suosittele lapsille lainkaan.

– Älypuhelimet ovat koko ajan aktiivisia, niiden ohjelmistot ottavat yhteyttä jatkuvasti tukiasemiin. Tavallinen kännykkä ottaa yhteyttä vain noin kerran puolessa tunnissa.

Myös muiden langattomien yhteyksien kanssa on Ahosen mukaan syytä olla varovainen.

– Wlan-asemaa ei saisi laittaa lapsen huoneeseen ja suosittelen, että yöksi se laitettaisiin kokonaan pois.

Langattomien peliohjaimien käyttöä tulisi myös rajoittaa.

– Peliohjaimet ovat usein vatsaa vasten, joten en suosittelisi niiden käyttöä päivittäin.

Lisätietoa: www.sateilykontrolli.fi ja Suomen Säteilyturvakeskus, www.stuk.fi

1 kommentti Kommentoi
Käyttäjän Jonna Hovi-Horkan kuva
Jonna Hovi-Horkan

Kommentit

22.8.2012 09:49

Toisaalta ja toisaalta. Jotkut upporikkaat laitattavat sirun perillisensä ihon alle lapsikaappausta peläten. Kännykkä on vähän saman tyyppinen vakuus.

Silti nostan Sari Harjulle ja Leeville virtuaalista tötsääni. Omat vanhempani viivyttelivät aikoinaan televiision hankinnassa. Ehdittiin melkein kaikki kersat käydä kolut alta pois, ennenkuin se aikavaras ilmaantui lukemista, harrastamista ja ulkoilemista haittaamaan.

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.