Kauppa ei käy Hjalliksen Sipoonrannassa
-
Kuva: Sipoon sanomatSipoonrantaan valmistuvista 250 asunnosta on myymättä vielä 177. Hanke etenee tehtyjen asuntokauppojen ehdolla, koska niistä saatavilla rahoilla on tarkoitus rakentaa alueesta hulppea kokonaisuus. -
Kuva: Sipoon SanomatEnsimmäinen yrittäjä. Blue Safir -kahvilaa isännöivä Tuan Do viihtyy alueen ensimmäisenä yksityisyrittäjänä Sipoorannassa. Naapureinaan hänellä on asukkaiden lisäksi Sipoonranta Oy:n konttori ja pian myös Sipoon lääkäriasema.
Sipoolaisen liikemiehen Harry ”Hjallis” Harkimon kotikulmilleen rytinällä vuonna 2008 käynnistämä Sipoonranta -hanke on jäljessä aikataulustaan. Taantuman myötä alueen asunnot eivät ole menneet kaupaksi niin nopeasti kuin alkujaan suunniteltiin.
Asuntokaupan hidastuminen näkyy alueen keskeneräisyytenä. Sipoonrannan vierasvenesatamaa saadaan odotella vielä vuosia, samoin katu- ja palveluverkoston valmistumista.
Alueen asemakaavan ja rakennuslupien myöntämisperusteiden mukaan Sipoonrannan piti olla valmis kokonaisuus viimeistään vuonna 2016. Nyt on selvää, ettei näin tule olemaan.
– Projekti käynnistettiin nousukaudella ja aikataulut tehtiin sen mukaan. Taloudellisen tilanteen muuttumisen myötä hanke etenee suunniteltua hitaammin, Harkimo kommentoi.
– Kaikki luvatut asiat tullaan toteuttamaan, se on selvää ja kirjattu sopimuksiinkin. Koko ajan mennään eteenpäin, vaikka ei ihan niin nopeasti kuin piti.
Sipoonranta Oy:n omissa suunnitelmissa alueelta oli tarkoitus löytyä jo vuonna 2014 muun muassa 250 asuntoa, suuri ravintola, päiväkoti ja hyvin varustettu vierasvenesatama saunoineen ja pyykkitupineen.
Jo valmistuneista asunnoista on myymättä tällä hetkellä 13. Ennakkomarkkinoinnissa olevat asunnot mukaan luettuina asuntoja on myymättä 177.
Reilut kaksi vuotta sitten Sipoonrannan pääasialliseksi rakennuttajaksi ryhtyi Skanska, joka osti osuuden Sipoonranta Oy:stä.
Skanska ja Hjallis Harkimo ovat tehneet yhteistyötä aiemminkin: Skanska on toteuttanut Harkimolle vuonna 1997 valmistuneen Hartwall-Areenan ja jalkapallostadion Finnair Stadiumin, joka otettiin käyttöön vuonna 2002.
Tarkoitus ei ole panna
ketään selkä seinää vasten
Sipoon kunta on tehnyt Hjallis Harkimon kanssa Sipoonrannasta maankäyttösopimuksen. Sopimuksen puitteissa kunta teki alueelle asemakaavan ja myönsi rakennusluvat.
Sipoonrannan maanrakennustyöt, infrastruktuuri ja vierasvenesatama osoitettiin Sipoonranta Oy:n toteutettaviksi. Kunnan roolina on valvoa, että sovitut velvoitteet täytetään.
Sipoon kunnan kehitysjohtaja Mikko Aho kertoo Sipoonrannan osalta tehtyjen sopimusten aikatauluja päivitettävän lähiaikoina käytävissä neuvotteluissa.
Aho sanoo Kuntalassa tiedostettavan talouden suvantovaiheen hankkeeseen tuomat viivytykset.
– Alue on keskeneräinen, mikä on luonnollisesti ongelmallista, mutta ymmärrettävää. Kunta seuraa tehtyjen sopimusten noudattamista, mutta tarkoitus ei ole panna ketään selkä seinää vasten, Aho sanoo.
– Alku on ollut lupaava ja mielellään sitä näkisi kokonaisuuden valmistuvan. Eiköhän se ole kaikkien osapuolten yhteinen intressi. Nyt vain odotellaan asuntokaupan vilkastumista.
Alustavasti käydyissä keskusteluissa Sipoonrannan valmistumiselle kokonaisuudessaan on Kuntalassa suunniteltu annettavan lisäaikaa vuoteen 2018 saakka.
Kommentit
No eikös niitä hyviä veronmaksajia pitänyt olla jonoksi asti?
Hyvä täältä rajan takaa tietty ilkkua mutta kyllä meillä Vantaalla tuleva
virtuaalinen veronmaksaja on ylempää hyvinkoulutettua keskiluokkaa.
Jatkakaamme siis johdonmukaisesti valitsemallamme tiellä.
Asuntojen hintaromahdus on totta. Kalliit kämpät jäävät myymättä ja firmoja menee nurin. Se on sitä kapitalismia. Kansa maksaa sitten pankkituen.
Eihän kukaan täysjärkinen muuta KRIISIKUNTAAN nimeltä Vantaa! Eihän siellä ole edes vesistöjä...ai niin, onhan siellä saastunut Vantaanjoki sekä järveksi kutsumanne Kusilampi!!!!.
Heh, aina näillä keskustelupalstoilla kommentoi joku teini-ikäinen tai muuten vaan sille kehitysasteelle jäänyt itsestään & statuksestaan epävarma Espooseen muuttanut maalainen, jonka suvun juuret on syvällä maaseudulla.
Ollaan olevinaan jotain parempaa sakkia, kun asutaan oikein Espoossa... voi että..
On se hienoa, että on naapurina kaupunki, johon voi purkaa huonoa oloaan.... ja mikä parasta, tuntea itse sitä harvinaista... kyllä vaan... ylemmyydentuntoa.
Ei ihminen ole vesieläin, joten vesistön ei tarvitse olla kotinurkalla. Ja kuten hyvin tiedämme, tavallisella duunarilla ei ole tänä päivänä varaa ostaa asuntoa, joka olisi pääkaupunkiseudullä vesistön rannalla.
Mutta kun tyytyy vähintään noin neljänneksen - usein jopa puolet - halvempaan kämppään Vantaalla, on varaa ostaa kesämökki Saimaalta ja vielä autokin, jolla sinne pääsee.
Harkimon rakentaa sinne nimenomaan vierasvenesatamaa.
Aikoinaan siellä oli kotisatama lähes viidellesadalle veneelle, Harkimo on ajanut nämä veneet pois täältä. Entinen talvisäilytyspaikka on tuhottu.
Jos veneelle haluaa mennä, niin autoa ei saa minnekkään parkkiin.
Hyvin monen veneily harrastus on loppunut Harkimon takia.
Satamaa kotisatamana pitävä veneilyseura on hätää kärsimässä, jäsenet katoavat mikä minnekkin.
No eipä ihme, että Harkimoa kiinostaa vierasvenesatamat, asuuhan hän meren rannalla ja hänen kotisatama on siinä pihassa. Harkimolla itsellään on puute ainoastaa vierasvenesatamista, hän ei näe metsää puilta.
Jos joskus tämä satama valmistuu, niin Harkimolla ei ole tarjolla tulevaisuudessakaan talvisäilytys paikkaa, eikä Harkimoa kiinnostanut vähääkään tämä säilytys ongelma. Lähimaillakaan ei ole sopivia paikkoja, ihmettelenkin minne Sipoonrantaan muuttavat pitävät venettä talvisin, ehkä me kaikki viedään ne Harkimon pihalle.
"– Projekti käynnistettiin nousukaudella ja aikataulut tehtiin sen mukaan. Taloudellisen tilanteen muuttumisen myötä hanke etenee suunniteltua hitaammin, Harkimo kommentoi."
Höh. 2008 globaalitalous oli jo jyrkässä sakkauksessa.
Skanska haukkasin ison kasan paskaa
No mutta eikö veronmaksajat voisi auttaa että herroille saadaan julkkis asuntoja halvalla tuskin sinne tavallisella duunarilla on asiaa.
Alueesta tuntui tulevan mielenkiintoinen, mutta kun tutustuin kohteeseen paikanpäällä, niin kovasti sokkeloinen ja ahdas vaikutelma jäi. Tosin keskeneräisyys leimaa aluetta vielä pitkään, mutta jo nyt tuli tunne, ettei suunnittelu ole onnistunut taaskaan luomaan kivasta alueesta vielä parempaa. Irtonaisena asemassaan köllöttelevä rakennusmassa ei houkuttele.
Taitaa olla syynä Helsingin pakkoruotsituskampanja Itäsalmi -nimeä kohtaan. Kaupungin ruotsalaishenkinen suunnitteluosasto päätti yksipuolisesti poistaa kaupunginosan suomenkielisen nimen Itäsalmi ja jättää vain ruotsinkielinen Östersundom. Hyvä, että ihmiset äänestävät jaloillaan.
Mitään Itäsalmea ei ole ollut olemassakaan ennen kuin joku vierasperäinen sai hölmön ajatuksensa kääntää aito ja alkuperäinen Östersundom, ja kaiken lisäksi vielä väärin. Emme todellakaan tarvitse mitään sellaista populaa jolle näinkin aidot perinteet tuottavat vaikeuksia.
Saa nähdä, tuleeko Sipoonrannasta Helsingin seudun Venetsia, jossa merivesi lainehtii talojen alimman kerroksen kohdilla, kun etelätuuli on voimakas.
Nykyään eletään jo keltaisen valon aikoja eli: Vaikka alettaisiin tosissaan vähentää hiilidioksidipäästöjä, päästövähennykset vaativat niin valtavia investointeja, että se kestäisi ehkä 50 vuotta. - Tänä aikana ilmasto saattaa ehtiä lämmetä niin paljon, että mannerjäätiköt alkavat sulaa.
Täältä (http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/338246aa-d354-4607-b087...) löytyy merenpinnan nousuennusteita Helsingin kohdilta.
Merenpinta nousee nykyiseltä tasolta Helsingin kohdalla vuoteen 2100 mennessä:
- Todennäköisimmin 35 cm
- Pahimman skenaarion mukaan 100 cm
Vuodesta 1990 lähtien poliitikot ja virallinen julkisuus ovat olleet huolestuneita ilmakehän hiilidioksidimäärän kasvun aiheuttamasta ilmakehän lämpenemisen seurauksista, mutta se ei ole johtanut hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen (ks. http://cdiac.ornl.gov/ftp/ndp030/global.1751_2008.ems).
Koko maailman hiilidioksidipäästöt, kun yksikkönä on miljoona tonnia hiiltä:
- 1990: 6151
- 2000: 6750
- 2008: 8749
Hyvä huomio. Samaan aikaan Espoo suunnittelee uutta merenranta-aluetta Suomenojalle, joka on luokiteltu tulvariskialueeksi.
Eräs tuoreimmista tutkimuksen tuloksista ilmaston lämpenemisen ja merenpinnan nousun välisestä yhteydestä löytyy täältä (http://www.nature.com/nclimate/journal/vaop/ncurrent/full/nclimate1584.html).
Varsinainen merenpinnan nousu tapahtuu vasta vuoden 2100 jälkeen (ks. kuva Figure 3: Long-term SLR. ja sen alapuolinen teksti).
Arvioidaan, että vuoteen 2300 mennessä merenpinta nousee 1.6–4.0 m, todennäköisimmin 2.7 m, jos ilmasto lämpenee 2 astetta.
Joo hihi hih hii hankkikaapa soutuveneitä tulevaisuutta varten että pääsette himaanne,mutta taitaapa olla täyttä totta eipä nämä ahneet päättäjät mitään tee asia hyväksi vai voiko enään.
Tuleekos tämä kulkupeli kaupanpäälle.
Tälläistähän siellä tarvitaan.
Osallistu keskusteluun
Uusimmat
Uusimmat blogit ja kolumnit
