Lapseton nainen: Miksi lapsi tehdään huostaanotettavaksi?

Mira Tiirikainen on hankkinut hoitoalalta kotiavustajan, perhepäivähoitajan ja sairaanhoitajan koulutukset.

Jukka Tiirikainen

Mira Tiirikaiselle lapsettomuus oli luonteva valinta.

– En minä alun perin ollut päättänyt, etten tee lasta. Odottelin aikani, alkaako biologinen kelloni tikittää, mutta ei se vain alkanut.

Tiirikainen kertoo, että parikymppisenä seurustellessaan hänelle ei olisi tullut mieleenkään tehdä lasta. 2000-luvun alussa Tiirikainen meni naimisiin, odotteli, eikä kuume iskenyt edelleenkään. Lopulta hän ehti erota ja mennä toisen kerran naimisiin.

– Kun olin seurustellut nykyisen mieheni kanssa, sanoin hänelle: Minä en sitten halua lapsia, johon mieheni vastasi ilahtuneena: Hyvä!

Tiirikainen luonnehtii itseään vahvatahtoiseksi naiseksi, jonka päätä ei turhaan käännetä.

– Lähiomaiseni tietävät, että jos olen jonkun päätöksen tehnyt, se pitää.

Ehkä juuri siksi hän ei ole kokenut perheensä suunnalta painostusta muuttaa päätöstään.

Perhepiirissä yksi asia välillä hiukan harmittaa.

– Veljelläni on kolme lasta, jotka ovat minullekin rakkaita, mutta välillä tuntuu, ettei perheessä muusta puhutakaan. Vanhempani eivät juuri kysy, mitä minulle ja miehelleni kuuluu. Silloin mielessä käy, että olen heille niin sanotusti se kakkoslapsi.

Tiirikainen arvioi päässeensä lapsettomana helpommalla hoitoalan työyhteisössä.

– Hoitoalalla ihmiset hyväksytään sellaisina kuin he ovat. Uskon, että muissa työyhteisöissä lapsettomaan saatetaan suhtautua paljon kriittisemmin.

– Joskus potilaat kysyvät, onko minulla lapsia. Kun vastaan, ettei, he toteavat, että ehtiihän sitä vielä. Jätän usein keskustelun siihen.

Silloin tällöin netin keskustelupalstoja seuratessaan hän on törmännyt itseään koskevaan kirjoitteluun.

– Huh, huh, mitä tekstiä. Kirjoittavat eivät selkeästi tunne minua, loppuvuodesta kotikuntansa valtuustoon valittu Tiirikainen sanoo.

Turuilla ja toreilla ihmisiä tavatessaan hän ei ole kohdannut negatiivisia kannanottoja – päinvastoin.

– Yksin asuvat ja lapsettomat pariskunnat kokevat, että ymmärrän heidän tilanteensa hyvin. Noin 60– 70 prosenttia suomalaisista on yksin tai kaksin eläviä. Määrän toivotaan näkyvän myöhemmin myös asuntotuotannossa.

Tiirikainen kokee elämänsä lapsettona vapaaksi ja myöntää rehellisesti, että hänellä on varaa olla itsekäs.

– Toki puoliso on otettava huomioon, mutta esimerkiksi opiskeluun on aikuisena aikaa ja varaa, kun ei ole muita suita ruokittavana ja huolehdittavana.

 

Lapsettomuus ei ole vastuun-pakoilua. Vastuuta voi kantaa myös muuten.”

Hän tietää osan mieltävän lapsettoman parin itsekkääksi ja vastuunpakoilijaksi. Sellaiseksi hoitoalalla toistakymmentä vuotta työskennellyt Tiirikainen ei kuitenkaan tunnustaudu.

 

Tällä hetkellä nainen opponoi sosionomiopiskelijaa, joka tekee opinnäytetyötä lastenkodista. Tiirikainen ihmetteleekin, miksi lasten huostaanottojen määrä kasvaa Suomessa kiihtyvää tahtia.

– Jaksan ihmetellä, miksei lapsista pidetä huolta, jos ne hankitaan. Kuulostaa kovalta, mutta Suomessa ehkäisyn saa jokainen joka haluaa. Jos taloudellinen tai muu elämäntilanne ei salli perheenlisäystä, miksi lapsia tehdään, hän kysyy.

Jos perheenäitejä kehutaan ahkeraksi, niin sellainen on yhtä lailla lapsetonkin.

– Perustin Facebookiin syksyllä 2011 vapaaehtoisesti lapsettomien keskusteluryhmän. Ryhmässä oli alle sata jäsentä. Aikamme keskusteltuamme, kysyin heiltä, mitäs jos perustaisimme yhdistyksen.

Nyt Tiirikaisen perustamalla Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:llä on ensimmäinen, vauhdikkaasti alkanut toimintavuosi takanaan.

– Kirjoitin heti perustamisen kynnyksellä Helsingin Sanomiin tarkoituksella kärkevän kannanoton, miltä jäsenistämme tuntuu olla lapseton lapsiperheiden ympäröimänä.

Kirjoituksesta syntyi kohu, jota jatkettiin Iltalehdessä.

Loppusyksystä Tiirikainen tempaisi käyntiin Tunti vanhukselle -kampanjan, joka sai sekin kiitettävästi julkisuutta.

– Vaikka kampanja päättyikin, aiomme käydä mieheni kanssa lähellä sijaitsevassa vanhainkodissa jatkossakin.

– Vaadimme myös sterilisaation alaikärajan laskemista. Laitoimme vastikään siitä adressin nettiin, hän jatkaa.

Vapaaehtoiset lapsettomat

Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry kokoaa yhteen aikuisia ihmisiä, joille yksi asia elämässä on selvää: lapsettomuus vapaasta tahdosta.

Vapaaehtoisesti lapseton ei tarkoita lapsivihaa tai -kielteisyyttä.

Vapaaehtoisesti lapseton, eli vela, haluaa elää elämänsä ilman omia lapsia ja näin ollen hänen elämäänsä sisältöä ja merkityksellisyyttä tuovat muut asiat.

Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry:n tarkoituksena on antaa vertaistukea toisille veloille, lisätä julkista keskustelua asiasta, edistää vapaaehtoisesti lapsettomien asemaa ja tasa-arvoa yhteiskunnassamme ja laajentaa käsitystä perinteisestä perhemallista.

Yhdistys haluaa tehdä asiastaan hyväksytyn ja julkisen, väheksymättä perinteisiä perhemalleja, vihaamatta tai arvostelematta ketään.

Lähde: www.vapaaehtoisesti-lapsettomat.fi

Written by:

Heli Koivuniemi

Ota yhteyttä