Viranomaiset pohtivat rajoituksia lentomeluun

Kello on 14 arkipäivänä. Lentokone toisensa jälkeen jylisee ja ujeltaa Timo Turkulan kotipihan ylitse Vantaanlaaksossa.

Tunnin aikana noin viisitoista konetta lähestyy Helsinki-Vantaan lentoaseman ykköskiitotietä.

– Kiitoteiden käyttö ei ole melunhallinnan kannalta optimaalista, sanoo liikenne- ja ilmailutoimittajana työskentelevä Turkula.

Turkula ihmettelee, miksi koneet laskeutuvat tarpeettoman tiheästi Myyrmäen, Louhelan ja Vantaanlaakson ylitse.

Koillistuulilla koneita kulkee reitillä kuuden tunnin aikana jopa sata.

Samaan aikaan melunhallinnan kannalta parempi, Kehä III:n suuntainen kolmoskiitotie on vajaakäytössä.

Melulle altistuvia asukkaita olisi tällä reitillä huomattavasti vähemmän.

Helsinki-Vantaan lentoaseman uuden ympäristöluvan käsittely on loppusuoralla. Aluehallintoviraston päätöksen pitäisi valmistua tänä vuonna.

Turkula on yksi paristasadasta lupahakemukseen muistutuksen jättäneestä.

Muistuttajien joukossa on koko joukko asukasjärjestöjä ja omakotiyhdistyksiä, myös naapurikaupungeista.

Suurin huolenaihe asukkaille on lentomelu.

Turkulan, ja monen muunkin, kokemuksen mukaan asukkaiden mielipiteitä asiassa vähätellään.

– Saamme yhteydenottoja eri puolilta Uuttamaata. Kaikkiin toiveisiin lentojen ohjaamisesta ei voida vastata, sanoo Finavian ympäristöjohtaja Mikko Viinikainen.

Viinikainen huomauttaa, että vuositasolla lounaasta laskeutuvista lennoista yli kaksi kolmasosaa laskeutuu kolmoskiitotielle.

Hänen mukaansa tilanne ei vaadi muutosta.

Ympäristöneuvos Pekka Häkkinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta vakuuttaa, että asukkaiden huoli lentomelusta otetaan vakavasti.

– Yöaikainen melu, paljon melutapahtumia peräkkäin ja lentoreiteissä tapahtuvat tilapäiset muutokset, listaa Häkkinen keskeisiä muistutusten aiheita.

Yöaikaisessa melussa asukkaita ärsyttää erityisesti iltakymmenen ja yhdentoista välinen lentoliikenne.

Melua on mahdollista vähentää aikaan, konetyyppeihin ja kiitoratojen käyttöön liittyvillä rajoituksilla.

Mahdollisista toimintarajoituksista Häkkinen ei halua kertoa ennen lupapäätöksen julkistamista. Myös Viinikainen pitää spekulointia tarpeettomana.

– Ympäristöluvan määräykset eivät voi mennä turvallisuusmääräysten ylitse, muistuttaa Häkkinen.

Tämä on myös Turkulan mukaan selvää.

Lentokoneiden on turvallisinta nousta ja laskeutua vastatuuleen.

Turkula huomauttaa, että myös myönteistä kehitystä on toki tapahtunut. Kolmoskiitotie vähensi koneiden nousumelua.

– Viime aikoina melu on tosin taas lisääntynyt. Ykköskiitotieltä tehdään nousuja Silvolan suuntaan etenkin aamupäivisin.

Myös kalustoa on vaihdettu hiljaisempaan. Talon ikkunalasit eivät helise enää, kuten äänekkäimpien koneiden laskeutuessa ennen tapahtui.

Ympäristöluvassa otetaan kantaa myös jäänesto ja -poistoaineista vesistöille aiheutuviin haittoihin.

Häkkisen mukaan määräyksiin on tulossa tiukennuksia.

Ympäristölupa myönnetään toistaiseksi. Sen määräykset tarkistetaan 5–8 vuoden välein.

Melualue

Vuorokausimelutaso ylittää 55 desibeliä.

2009 lentoaseman melualueella asui 12 000 ihmistä. Melualue oli 56 neliökilometriä.

Melua voidaan vähentää uusimalla kalustoa tai rajoittamalla kiitoteiden käyttöä.

Finavialla on kehityshanke, jossa pyritään eroon vaakalennosta ennen laskeutumista.

Tämä vähentää melua kauempana kuin 10 kilometrin päässä kiitotiestä.

Lentomelu ohjaa maankäyttöä.

Vantaasta yli viidennes on aluetta, jolle ei lentomelun vuoksi voi sijoittaa uutta asutusta.

Pitääkö lentomelua vielä rajoittaa? Ota kantaa!