Tutkimus vahvistaa kahtiajaon – yhä useampi jää köyhäksi pysyvästi

Köyhyys itsessään lisää riskiä olla köyhä jatkossakin, kertoo tuore tutkimus.

Seppo Korkman

Köyhyys on Suomessa aiempaa pysyvämpää, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Köyhyysjaksot ovat pitkittyneet.

Eläkeläisten, työttömien ja vain perusasteen suorittaneiden alttius päätyä köyhäksi on kasvanut erityisen paljon. Köyhyysriski kasvoi Suomessa 1990-luvun laman jälkeen.

Tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi on tarkastellut köyhyyden dynamiikkaa vuosina 1995–2008 Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa.

Tutkimuksen mukaan pitkät köyhyysjaksot kasautuvat henkilöille, joilla on erityinen köyhyysalttius.

Esimerkiksi perheen asemassa tapahtuva äkillinen muutos – puolison kuolema tai ero – heikentää merkittävästi pienituloisten palkansaajien ja eläkeläisten toimeentuloa. Ikääntyneiden on muita vaikeampi enää muuttaa tilannetta tältä osin.

Köyhyyden dynamiikka kuvaa sitä, miten ihmiset siirtyvät tuloluokista toisiin ja kuinka pitkään he viipyvät köyhyysrajan alapuolella.

Köyhyysraja on tutkimuksessa määritelty 60 prosenttiin mediaanitulosta.

Suoniemen tutkimuksessa todettiin, että köyhyys itsessään lisää riskiä olla köyhä jatkossakin. Tällainen riippuvuus vain kasvaa iän myötä.

Osa köyhyyden pysyvyyden kasvusta selittyy sillä, että tarkastellulla ajanjaksolla tulonsiirrot jäivät jälkeen ansiokehityksestä. 

Written by:

Ota yhteyttä