Integraatio hiihdon keinoin toimii! Maahanmuuttajalapset vaativat päästä koulukirjojen ääreltä ladulle

Kamil (vas.), Istabraq (edessä vas.) ja Lena (edessä oik.) pitävät alamäkilaskua hiihtotuntien parhaana puolena.

Johanna Erjonsalo

URHEILU Maatullin ala-asteen maahanmuuttajalapset saavat ilmaista hiihto-opetusta Kansainvälinen hiihtokoulu -projektissa.

Nuori poika lykkii pari kertaa, horjahtaa ja kaatuu. Hän nousee ylös ja parin potkun jälkeen kädet käyvät taas kuin sivuttain olevalla helikopterilla. Pyllähdyshän siitä seuraa.

Irakilainen Matin-poika on Hakunilan urheilupuiston aamussa siitä harvinainen näky, että hän ei vielä pysy kunnolla pystyssä suksilla. Eikä mikään ihme, hiihtokerta on hänelle ensimmäinen ikinä.

Maatullin ala-asteen valmistavan luokan oppilaista koostuvan, noin tusinan lapsen suuruisen ryhmän muut jäsenet ovat jo tottuneet pitkulaisiin menopeleihin monojen alla, eikä Matinillakaan asenteesta päätellen mene kauan oppimiseen.

– Hän ei osaa uida, mutta niin vain meni suoraan veteen ryhmämme uimatunnilla, nauraa luokan opettaja Katrianna Raunio.

Luokan uusimman tulokkaan innokkuus heijastaa kokon ryhmässä vallitsevaa henkeä. Ryhmä osaa ottaa ilon irti siitä, että se on valikoitunut Kansainvälinen hiihtokoulu -projektin hyötyjäksi.

Toimittajana ja tietokirjailijana tutuksi tullut Axa Sorjanen sekä hiihtovalmentaja Simo-Viljami Ojanen polkaisivat pystyyn toimintamallin, jossa maahanmuuttajaperheiden lapsia opetetaan hiihtämään.

Pohjoishelsinkiläinen Maatullin ala-aste tarttui täkyyn. Valmistavalla luokalla on esimerkiksi Iranista, Irakista, Syyriasta, Somaliasta, Afganistanista ja Etiopiasta tulleita lapsia, joista suurin osa on perheinensä ollut Suomessa alle vuoden.

Yhteistyökumppanit tarjoavat lapsille välineet, ja Taksi Helsinki ja Suomen Taksiliitto kuljettavat nuoret sivakoijat maksutta hiihtämään talven aikana kymmenen kertaa.

– Tavoite on opettaa lapset hiihtämään, ja osa heistä osaa jo paremmin kuin keskiverto suomalaislapsi, Ojanen kertoo.

– Samalla tämä on loistava integraatioväline. Kun lapsella on talvinen harrastus, niin talvikaan ei tunnu niin kurjalta.

Menoa ei tunnu haittaavan edes kolmen plus-asteen mukanaan tuoma vetisyys.

– Eivät lapset tiedä, millainen talven pitäisi olla. Nämä nauttivat suunnattomasti, oli sitten -25 tai +2 astetta, Ojanen sanoo.

Opettaja Raunio toteaa, että projekti on lapsille tärkeä yhdessäolon jo kunnon nostamisen kannalta.

– Monen fyysinen kunto on aluksi heikko, sillä heidän aiempaan elämäänsä pihaleikit eivät ole voineet kuulua.

Raunion kertoman mukaan suomalainen perinnelaji on saanut luokan otteeseensa.

– Yhtenä perjantaina hiihtokerta peruttiin kovien pakkasten takia, ja lapset olivat hirveän pettyneitä.

– Seuraavana maanantaina olin aloittelemassa matikantuntia, kun lapset vaativat päästä hiihtämään ja rupesivat pukemaan monoja jalkaan. Sitten hiihdimme kaksi tuntia.

Kurdityttö uteli

Axa Sorjanen sai idean maahanmuuttajalasten hiihtoprojektista, kun kurdityttö näki hänen rullahiihtävän kesällä Itä-Helsingissä ja uteli, että mitä ihmettä tuo on.

Ensimmäisellä hiihtokerralla marras-joulukuussa kukin lapsi opetteli hiihtoa yksin valmentajan opastuksella Kivikon hiihtohallissa.

Vuodenvaihteen jälkeen opetus on tapahtunut ryhmässä kuusi kertaa, Hakunilassa ja Paloheinässä. Ryhmä on myös käynyt kolmen päivän hiihtoleirillä Pajulahdessa.

Ryhmässä ovat opettaneet nykyisistä kilpahiihtäjistä Martti Jylhä, entisistä Niklas Colliander ja Jesse Väänänen.

Written by:

Ville Heinonen

Ota yhteyttä