Pitkäkoskella tehdään poikkeuksellisia metsätöitä – työhevoset ja metsäkone ahertavat yhdessä

Miika Åfelt ohjastaa ja Pläsi ja Limppu vetävät. Kolmikon tehtävänä on kuljettaa kaadetut kuuset noutopaikoille.

Päivi Tuovinen

Hakkuualueella säästetään tämä kaunis metsäkuja, jota pitkin Sanna Ervasti kävelee. Kuvasta näkee hyvin, kuinka alueen kuuset on 1970-luvulla istutettu saksalaistyylisesti viivasuoriin riveihin.

Päivi Tuovinen

Miika Åfelt ja hevoset työn tuoksinassa Pitkäkosken luonnonsuojelualueella.

Päivi Tuovinen

METSÄ Uusi ja vanha työmenetelmä yhdistyvät luonnonsuojelualueen aukotus- ja harvennustöissä. Metsäkone kaataa kuuset, ja Limppu ja Pläsi vievät puut noutopaikoille.

Pitkäkosken hakkuualueella Ylästössä leijuu tuore puun tuoksu. Limppu ja Pläsi tallaavat eteenpäin sammalikossa perässään kahden tonnin painoinen kourakuormaajakärry ja viiden tonnin puukuorma.

Hevoskärryä ohjastava yrittäjä Miika Åfelt on juuri kerännyt Jani Sinivuoren ohjaaman metsäkoneen kaatamat kuuset. Yhteispeli näyttää sujuvan.

Kaupunki ei käytä hevosia metsätöissä kovin usein."

Pitkäkosken luonnonsuojelualueen kuusikkoa alettiin aukottaa ja harventaa maanantaina poikkeuksellisella tavalla. Täällä yhdistellään uutta ja vanhaa menetelmää: moderni, tietotekniikkaan tukeutuva Ponsse Scorpion King -metsäkone kaataa kuuset ja perinteistä tyyliä edustavat työhevoset kuljettavat puut noutopaikoille.

– Olisihan työnteko traktorilla nopeampaa, mutta halusimme teettää puidenajon hevosilla, koska tämä on suojelualue ja tänä vuonna vietetään Vantaan lähimetsien teemavuotta, selittää Vantaan kaupunginmetsänhoitaja Sanna Ervasti.

– Kaupunki ei käytä hevosia metsätöissä kovin usein. Viimeksi hevoset tekivät töitä kaupungille 2014 Lammaslammella, ja sitä edeltävästä kerrasta saattaa olla lähemmäs 10 vuotta, Ervasti kertoo.

Tämä työpari saattaa kehittää yhdessä 50 hevosvoimaa."

Åfeltin suojatit on tilattu Ikaalisista asti. Lähempää ei metsätöihin koulutettuja työhevosia ja ajuria löytynyt.

– Tähän saakka työt ovat sujuneet mukavasti ja helposti. Hevoset ovat luotettavia työkavereita, Åfelt kuvailee.

Luotettavalta meno näyttääkin, kun harmaa kuusivuotias Pläsi ja ruskea kymmenvuotias Limppu vetävät puukuormaa ponnekkaasti. Työjuhdat ovat voimakkaita.

– Tämä työpari saattaa kehittää yhdessä 50 hevosvoimaa, Åfelt kertoo.

Vertailun vuoksi, metsäkone puskee 300 hevosvoimalla.

Belgian linjan Ruotsin ardennerilla Limpulla on metsätöistä viiden vuoden aiempi työkokemus. Ranskalainen percheron Pläsi on tehnyt alan töitä kolme vuotta.

– Olemme työskennelleet pääosin Ikaalisissa. Etelä-Suomessa keikkaa on ollut eniten Porvoon seudulla, Åfelt kertoo.

Pari viikkoa kestävillä metsätöillä parannetaan Pitkäkosken luontoarvoja. Jokitörmän viereiselle 3,5 hehtaarin alueelle luodaan kahdeksan 15–20 aarin aukkoa, jotta kuusikosta tulee nykyistä valoisampi sekä puulajistoltaan ja kasvillisuudeltaan monipuolisempi.

Kerrallaan Åfeltin hevoskärry vie hakkuualueelta 5–6 kiintokuutiota kuusia. Vantaa myy puut metsäteollisuudelle. Metsäkonekuski Sinivuori arvioi, että hakkuissa syntyy yhteensä 400 kuutiota puuta.

– Työ on mielenkiintoista ja myös haastavaa, koska kuusikko on tiheää: on huomioitava alueella liikkuvat ulkoilijat ja varottava, ettei puunkaadossa kolhi pystyyn jääviä kuusia, Sinivuori kuvaa.

Liito-oravankin olot paranevat

Vantaa aukottaa ja harventaa Pitkäkosken kuusikkoa, koska kuuset varjostavat jokitörmää, joka tulisi säilyttää valoisana ja sekapuustoisena.

Monipuolinen kasvillisuus ja puusto lisäävät eliömaailman monimuotoisuutta ja parantavat liito-oravien elinoloja 1984 perustetulla luonnonsuojelualueella.

Tiheä kuusikko istutettiin 70-luvulla, kun alue oli yksityisomistuksessa. Vantaa osti alueen Helsingiltä 1999.

Työt liittyvät lähimetsävuoteen, jolla nostetaan lähimetsien arvoa. Teemavuoteen kuuluu sadan puuntaimen istutus Kanervannummeen Suomi100-metsään.

Written by:

Tuomas Massinen

Ota yhteyttä