Osa uusperheistä hylkää omat biologiset lapsensa

Osa uusperheiden vanhemmista tarjoaa itse omaa murrosikäistä lastaan huostaanotettavaksi. Vantaalla on tullut ilmi kymmeniä tapauksia. Kuvan henkilö ei liity uutiseen.

Terhi Marttinen

Päivi Tuovinen

Entisessä avioliitossa syntynyt lapsi ja uusi kumppani eivät aina sovi saman katon alle. Osa uusperheiden vanhemmista on antanut lapsiaan huostaan uuden rakkauden syttyessä.

Vantaalla on muutaman vuoden aikana ilmennyt useita kymmeniä tämäntyyppisiä tapauksia, kertoo lastensuojelun avopalveluiden palvelupäällikkö Jaana Vilpas.

– Toki voi olla, että perheissä on ollut muitakin pulmia, mutta joillakin tilanne on vain se, että vanhan liiton lapset eivät yksinkertaisesti mahdu uuteen perhekuvioon ja kumpikaan biologisista vanhemmista ei ole halukas heitä pitämään.

Vilpas sanoo seuranneensa ilmiötä muutaman vuoden, mutta sen tarkempaa laajuutta on vaikea arvioida, koska tilastoissa ei näy huostaanottotapausten taustatekijät.

– Kollegojen kanssa on pohdittu, että ehkä se on vähän tämän ajan ilmiö. Aiemmin verisuhteet ovat olleet arvojärjestyksessä päällimmäisinä, kun nyt ne ovat ehkä enemmänkin vaihtuvat ihmissuhteet.

Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Eija Grönfors (sd) sanoo yllättyneensä ilmiöstä, vaikka samankaltaista signaalia on ollut ilmassa aiemminkin. Grönforsin mukaan ilmiö on huolestuttava, sillä tähän saakka valtaosa huoltajuuskiistoista on liittynyt haluun saada pitää omat lapset.

– Kun vanhemmat itse pyytävät lastensa huostaanottoa, kyseessä on ilman muuta jonkinasteinen avunpyyntö. Tilanteeseen johtaneet syyt eivät ole tiedossa. Ilmiön taustoja on syytä selvitellä tarkemmin.

Ammatillisten perhekotien liiton puheenjohtaja Kari Kokko sanoo kuulleensa ilmiöstä aiemminkin.

– Siihen, miksi tällainen ilmiö nostaa päätään nyt, on vaikea vastata. Huostaanoton estämiseksi tehdään jo nyt varsin paljon sosiaalitoimen ja sidostoimijoiden kanssa. Huostaanotto on viimeinen keino, johon turvaudutaan kun muut tukitoimet eivät ole auttaneet. Lapsen edun toteutuminen on kuitenkin se perimmäinen toimintaa ohjaava elementti.

Kokon mukaan lasten ja nuorten hyvin- ja pahoinvointi heijastaa yhteiskuntaa ja sen tilaa. Huostaanottojen kasvaneen määrän madaltamiseksi hän mainitsee kolme konkreettista keinoa.

– Tukipalveluiden vieläkin parempi esille tuonti, tukipalveluiden vastaanottokynnyksen madaltaminen niitä tarvitseville, vanhemmuuden ja sen vastuun kasvattaminen.

Jaana Vilppaan mukaan Vantaalle on puolen vuoden aikana palkattu yhdeksän uutta nuorten intensiivityöntekijää, joiden tarkoitus on tehdä ennakoivaa työtä ennen ongelmallisten nuorten mahdollista sijoitusuhkaa.

Onko omien lasten tarjoaminen huostaan oikein?

Keskustele aiheesta

www.vantaansanomat.fi

Koko maan laajuinen ilmiö

Erikoinen huostaanottoilmiö nousi esille Ilta-Sanomien (16.4.) jutussa, jossa Vantaan kaupungin lastensuojelun avopalveluiden palvelupäällikkö Jaana Vilpas kertoi, kuinka osa uusperheiden vanhemmista tarjoaa itse omaa murrosikäistä lastaan huostaanotettavaksi.

Vilppaan mukaan Vantaalla tapauksia on ilmennyt useita kymmeniä, mutta ilmiö on koko maan laajuinen.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä Suomessa on kasvanut tasaisesti 1990-luvun alusta. Vuonna 2009 luvut kääntyivät lievään laskuun.

Written by:

Vesa Marttinen

Ota yhteyttä