Osa uusperheistä hylkää omat biologiset lapsensa

Osa uusperheiden vanhemmista tarjoaa itse omaa murrosikäistä lastaan huostaanotettavaksi. Vantaalla on tullut ilmi kymmeniä tapauksia. Kuvan henkilö ei liity uutiseen.

Terhi Marttinen

Päivi Tuovinen

Entisessä avioliitossa syntynyt lapsi ja uusi kumppani eivät aina sovi saman katon alle. Osa uusperheiden vanhemmista on antanut lapsiaan huostaan uuden rakkauden syttyessä.

Vantaalla on muutaman vuoden aikana ilmennyt useita kymmeniä tämäntyyppisiä tapauksia, kertoo lastensuojelun avopalveluiden palvelupäällikkö Jaana Vilpas.

– Toki voi olla, että perheissä on ollut muitakin pulmia, mutta joillakin tilanne on vain se, että vanhan liiton lapset eivät yksinkertaisesti mahdu uuteen perhekuvioon ja kumpikaan biologisista vanhemmista ei ole halukas heitä pitämään.

Vilpas sanoo seuranneensa ilmiötä muutaman vuoden, mutta sen tarkempaa laajuutta on vaikea arvioida, koska tilastoissa ei näy huostaanottotapausten taustatekijät.

– Kollegojen kanssa on pohdittu, että ehkä se on vähän tämän ajan ilmiö. Aiemmin verisuhteet ovat olleet arvojärjestyksessä päällimmäisinä, kun nyt ne ovat ehkä enemmänkin vaihtuvat ihmissuhteet.

Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Eija Grönfors (sd) sanoo yllättyneensä ilmiöstä, vaikka samankaltaista signaalia on ollut ilmassa aiemminkin. Grönforsin mukaan ilmiö on huolestuttava, sillä tähän saakka valtaosa huoltajuuskiistoista on liittynyt haluun saada pitää omat lapset.

– Kun vanhemmat itse pyytävät lastensa huostaanottoa, kyseessä on ilman muuta jonkinasteinen avunpyyntö. Tilanteeseen johtaneet syyt eivät ole tiedossa. Ilmiön taustoja on syytä selvitellä tarkemmin.

Ammatillisten perhekotien liiton puheenjohtaja Kari Kokko sanoo kuulleensa ilmiöstä aiemminkin.

– Siihen, miksi tällainen ilmiö nostaa päätään nyt, on vaikea vastata. Huostaanoton estämiseksi tehdään jo nyt varsin paljon sosiaalitoimen ja sidostoimijoiden kanssa. Huostaanotto on viimeinen keino, johon turvaudutaan kun muut tukitoimet eivät ole auttaneet. Lapsen edun toteutuminen on kuitenkin se perimmäinen toimintaa ohjaava elementti.

Kokon mukaan lasten ja nuorten hyvin- ja pahoinvointi heijastaa yhteiskuntaa ja sen tilaa. Huostaanottojen kasvaneen määrän madaltamiseksi hän mainitsee kolme konkreettista keinoa.

– Tukipalveluiden vieläkin parempi esille tuonti, tukipalveluiden vastaanottokynnyksen madaltaminen niitä tarvitseville, vanhemmuuden ja sen vastuun kasvattaminen.

Jaana Vilppaan mukaan Vantaalle on puolen vuoden aikana palkattu yhdeksän uutta nuorten intensiivityöntekijää, joiden tarkoitus on tehdä ennakoivaa työtä ennen ongelmallisten nuorten mahdollista sijoitusuhkaa.

Onko omien lasten tarjoaminen huostaan oikein?

Keskustele aiheesta

www.vantaansanomat.fi

Koko maan laajuinen ilmiö

Erikoinen huostaanottoilmiö nousi esille Ilta-Sanomien (16.4.) jutussa, jossa Vantaan kaupungin lastensuojelun avopalveluiden palvelupäällikkö Jaana Vilpas kertoi, kuinka osa uusperheiden vanhemmista tarjoaa itse omaa murrosikäistä lastaan huostaanotettavaksi.

Vilppaan mukaan Vantaalla tapauksia on ilmennyt useita kymmeniä, mutta ilmiö on koko maan laajuinen.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä Suomessa on kasvanut tasaisesti 1990-luvun alusta. Vuonna 2009 luvut kääntyivät lievään laskuun.

Written by:

Vesa Marttinen

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Avioeron yhteydessä lapsista pidetään kiinni kynsin hampain vetoamalla äidinvaistoihin ja äidin merkitykseen lapsen kehitykselle ikäänkuin lapsi ei olisi syntynyt kahdesta solusta. Onko lapsesta tullut äidin hyväksikäytön väline. Siihen viittasi ainakin eräs amerikkalaisen kanssa solmittu avioliitto, jonka suomalainen osapuoli käräjöi pitkään oikeudestaan lapsiin. Eräänä perusteena hän mainitsi sen, että miten hän tulee toimeen ilman lapsi. Toimeentulo on taattu, jos tukia heruu lapsien avulla.

Voi aikoja, voi... (ei varmistettu)

Pysytäämpä aiheessa. Sairas, sairas maailma ja sen ilmiönä tunneköyhät vanhemmat. Kun lapsi hylätään, on vamma sielussa pysyvä ja raskas kantaa. Myös murrosikäinen on lapsi! Lapsiperheiden elämä on monelle nuorelle aikuiselle täysi ihme ja tuntematon erämaa. Kuvitellaan, että on "niin ihguu" saada oma lapsi. Lapsi ei kuitenkaan ole koira, jonka "voi" heittää autosta tienposkeen, kun ei enää huvita hoitaa. Jos ei kykene sitoutumaan toiseen aikuiseen puolta vuotta pidempään, on turha lastakaan hankkia. Joka lapsi tähän maahan pystytään tekemään suunnitellusti. Vastentahtoisille, sielullisille kakaroille, ei pitäisi yhtään lasta syntyä.

Jos tämä Vauva.fi -sivuilla pyörivä juttu on totta, niin edessä on kohta uusi ero ja taas lapsi huostaan. Saattaahan sitä seuraavaksi rakastua vaikka heppoihin tai marsuihin... Nyt on turha kenenkään pöyristellä, että tuomita ei saa. Kyllä saa ja pitääkin! Miten tämä soppa on päässyt näin pahaksi ja kuka lopulta on hoito- ja kasvatusvastuussa lapsesta jos ei omat vanhemmat? Sitoutumiskyvyttömät ihmiset yrittävät kokoajan liuttaa enemmän ja enemmän vastuuta lapsesta ensin päivähoidolle ja sitten koululle. Juuret on kuitenkin kotona ja ilman rakastavaa aikuista lapsesta ei voi sielultaan tervettä ihmistä tulla.

Onko tämä joku Peter Pan -ilmiö, ettei tarvitse enää aikuistua eikä ottaa vastuuta edes itsestään, saati sitten vaativasta vauvasta?
Sitoutumiskyvyttömät: Piuhat poikki vaan sekä uros- että naaraspuolisilta. Te ette lapsia tarvitse ettekä ansaitse. Hoitovaiston voitte tyynnyttää vaikka halailemalla nallea.

Aikuisuus ja päivärutiinit tuovat lapsen elämään turvan. Läheinen kiintymys-suhde ainakin yhteen vanhempaan vauvasta alkaen on elinehto. Sopimus lapsen hoito- ja kasvatusvastuusta tehdään lähes kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Miettikää sitä tarkkaan, ennenkuin tietoisesti lapsentekoon ryhdytte.

Aikuisuutta ja ... (ei varmistettu)

Kerrostalopiha on mainio näköalapaikka.Erään perheen lapset ,viisivuotias tyttö ja seitsemän ikäinen poika ovat oleskelleet pihalla ilman vanhempien valvontaa jo parin vuoden ajan .Kotiäidin mielestä he saavat tehdä ihan mitä huvittaa , kaikki riehuminen on sallittua,äitiä ei juuri näy muuta kun koiraaa ja vauvaa ulkoiluttamassa .Perheessä on siis myös lähes vuoden ikäinen vauva joka tietty vaatii äidin aikaa mutta, siinä sivussa sisarukset on jätetty selviytymään keskenään.Myöhään illalla ulkona kahdestaan ilman että kukaan kyselee perään.Pihallamme on kolme erillistä leikkipaikkaa jossa keinut kiipeilutelineet hiekkalaatikot ym. Paikat ammottavat tyhjinä kun nykyajan lapset eivät osaa leikkiä, kaikenlainen kiipeileminen kuten esim.parkkitalon katoksella tai potkulaudoilla ajo porraskäytävillä on leikkiä heidän mielestä eli energia käytetään vaarallisiin leikkeihin.Näistä lapsista pitäisi kasvaa tasapainoisia aikuisa. Tai,pahemmassa tapauksessa ehkä huostaanotetaan .

matkailija (ei varmistettu)

Väliinpitämättömyys jyrää lapsen kuin lapsen, iästä riippumatta. Viimeisen puolen vuoden ajalta olen kuullut vanhempien "keskustelevan" eri-ikäisten lasten kanssa näin:
"Idiootti!" "Saatanan ääliö!" "Jos et lopeta, vedän sua turpiin!" "Tyhmä!" "Kato, mä en tajuu mitä sä panit talvisaappaat jalkaan" (Lapsi 3v istuu yli 25 c lämmössä rattaissa). Jne.

Tulo-, koulutus-, meikkaus-, hoikkuus-, uratasosta riippumatta vanhemmat eivät todellakaan tunnu tajuavan lapsuuden suojelusta, hoitamisesta tai kasvattamisesta tuon taivaallista. Ei ne lapset ole itsenäisiä kansalaisia siinä vaiheessa, kun puetaan 6kk ikäinen farkkuihin ja viedään hoitoon!

Aikuisuutta ja ... (ei varmistettu)

(LESKIEN) JA ORPOJEN HÄTÄ!

Yksilön oikeusturvan, vapauden ja tasa-arvon nimissä ollaan oltu luopumassa,
arvoista mitkä tukevat yhteisön heikoimman suojaa!!

Onko lapsella oikeus biologisiin vanhempiin, vaan vain aikuisen oikeus ryhtyä lapsen huoltajaksi lapsen oikeuksien kustannuksella?

Onko lapsella oikeus syntyä.. vai aikuisella oikeus korjata "virhe".

Onko lapsen hätä helpommin vaiennettavissa kuin aikuisen?

PS: "Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä."
Markus 10:16
ja
" Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun."Jesaja 43.1
ja
"Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja
hän täyttyi Pyhällä Hengellä."
Luukas 1:41

LUKIHÄRÖNE

Ed kirjoittaja on hienosti siteerannut raamattua, ja tottakai jokainen täysjärkinen aikuinen on hylättyjen lasten puolella. Meillä ei vaan enää ole mitään yhteistä johtotähteä tässä kulttuurissa. Uskontoja on laidasta laitaan ja valtauskonto on saanut jäykkyydessään kovan kolhun uskottavuuteensa. Enää ei edes huumaava sodan jälkeinen "me rakennamme meidän maatamme meidän lapsillemme" toimi. Ainoa yhteinen asia on talouspolitiikka ja kansantalouden tuottavuus. Niistä ei riitä arvopäämääriä arkipäivään jaettavaksi. Yksittäisen ihmisen tavallinen arki on jotain kamalaa ja hävettävää eikä tasan mikään tavoite elämässä. Saati sitten perhe arvona tai lapset. Kuka lasta suojelee, kuka rakastaa? Siinä hyvä kysymys, ja vastauksen pitäisi tulla korkealta ja monista instansseista ennenkuin saataisi pysyvä stoppi näille tajuttoman älyttömille uutisille lasten kohtelusta!

Pirkko-Pietari (ei varmistettu)

Onko muuten niin, ettäkun lapsi huostaanotetaan, niin biologiset vanhemmat maksavat yhteiskunnalle laitosmaksua, ja jos näin on, niin millä perusteilla maksu määräytyy?
Luulisi maksujen olevan täyttä totta, jos perhe haluaa vapaaehtoisesti sijoituksen tai huostaanoton.

Jake (ei varmistettu)

Nythän meitä Jakeja on täällä kaksi.
Kumpi vaihtaa nimimerkin.

Jos lapsi huostaanotetaan vastoin vanhempien tahtoa, niin kunta vastaa kaikista lapsen kustannuksista huostaanoton aikana.

alkuperäinen jake (ei varmistettu)

Kuulkaapa "Jaket". Taasko nousi raha tärkeimmäksi tekijäksi? Kai on yks ja hailee kuka maksaa ja mitä, jos lapsista saadaan vielä tällaisen tällin jälkeen elämään ja itseensä luottavia aikuisia?

Pirkko-Pietari (ei varmistettu)

Kerrostalolapsista sen verran että isi on näköjään poistunut pihapiirista koiran kanssa mutta hakee lapset joka ilta ja tuo aamulla vauvan takaisin äidin luo , tyttö ja poika menevät tarhaan ja kouluun.Kyllä isit osaa vastuuta ottaa.Tällä miehellä näyttää olevan 24/7 työputki päällä.Tsemppiä hänelle.

matkailija (ei varmistettu)

Ei voi kun sanoa, että olisipa mahdollista ottaa tuollaisilta vanhemmilta lapsenteko-oikeudet pois, jotka lapsensa hylkäävät uuden rakkauden tieltä. Itselläkin on kokemusta lapsena tällaisesta ja voin kertoa teille hyvät lapsensa hylänneet, ja tässä tapauksessa äidit, että asia jättää valtaisat jäljet pitkälle elämään. Vaikka kysymyksessä olisi vain henkinen hylkääminen.

Kokemuksen äänellä (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun