Vapauden riemu vetää karavaanarit tien päälle – "Ei tähän kyllästy koskaan"

Juha Rakkola kertoo, että asuntovaunua vetävässä autossa pitää olla tarpeeksi vääntöä ja leveät sivupeilit. Skoda Superbin vieressä hassuttelevat Valtteri ja Eetu.

Johanna Erjonsalo

Juha Rakkolan mielestä matkustustilaa on oltava rutkasti. Siksi hän reissaa matkailuauton sijasta mieluummin auto-asuntovaunu-yhdistelmällä. Pari kertaa reissussa ovat olleet mukana myös lastenlapset Valtteri ja Eetu.

Johanna Erjonsalo

HARRASTUS Juha Rakkola on reissannut asuntovaunun kanssa jo 30 vuotta.

Vantaalainen karavaanarikonkari Juha Rakkola käyskentelee Valtterin ja Eetun kanssa matkailuvaunun äärellä Koivuhaassa. FC Barcelona-paitaisilla lastenlapsilla riittää energiaa. Nyt tarvittaisiin jalkapallo, jolla he voisivat pomputella, sillä he eivät meinaa pysyä paikallaan.

Seitsenvuotiaat pojat pääsevät tänä kesänäkin karavaanarimatkalle Tykkimäen leirintäalueelle vaarin ja mummin kanssa.

– Heinäkuussa menemme. Ulkomaille ei ehkä tänä kesänä lähdetä – ellei sitten Viroon, Rakkola, 60, pohtii.

Pojat odottavat innolla riemuviikonloppua.

– On mukavaa, kun leirillä voi käydä uimassa. Vaunussa on kivaa, kun siellä on niin kotoisaa, Valtteri kehuu.

– Sekin on kivaa, kun voi mennä matkalla metsäretkelle, Eetu lisää.

Yleensä Rakkola matkailee asuntovaunullaan kaksistaan vaimonsa kanssa. Matkoja kertyy muutama vuosittain.

– En ole pysynyt enää laskuissa mukana, kuinka monta reissua on tullut tehtyä, konkari myöntää.

Karavaanarikärpänen puraisi miestä jo 1986. Tuolloin hän hankki ensimmäisen asuntovaunun – hetken mielijohteesta.

– Asuin silloin Espoossa lähellä vaunukauppaa. Sen pitäjä pyysi kerran kahville. Kävin kahvilla, ja vaunu lähti mukaan, Rakkola naurahtaa.

Emme suunnittele matkoja liikaa, muuten voi tulla lomastressi."

Ensimmäiset vaunumatkat hän teki Koisjärven Kultahiekalle. Sittemmin hän on tutustunut lukuisiin leirintäalueisiin pääosin Suomessa.

– Usein matkustamme kohteisiin, joissa on jotain tapahtumia. Suomalaiset leirintäalueet ovat palveluiltaan varsin tasokkaita.

Ikimuistoisimmaksi matkakokemukseksi mies nimeää toissakesäisen Kroatian-reissun. Kauniilla Pagin saarella oli kansainvälinen asuntovaunujen kokoontuminen.

– Menimme ensin Saksaan, ja ajoimme sieltä Kroatiaan.

Rakkola ei ole tehnyt muita pitkiä reissuja Keski-Euroopan halki, mutta naapurimaat ovat tulleet tutuiksi.

– Toinen hieno ulkomaanmatka tehtiin 80–90-lukujen taitteessa Norjaan: Vardö on pohjoisin paikka, johon olen matkustanut.

Rakkola on omistanut kymmenkunta eri asuntovaunua. Hän kertoo suosivansa auto–matkailuvaunu-yhdistelmää, koska siinä on enemmän tilaa kuin asuntoautossa.

– Tässä on koti mukana.

Rakkolan nykyinen, 40 000 euron Kabe Royal on varusteltu ympärivuotiseen käyttöön: siinä on jääkaappi, kasettivessa, lepotilat, vesijärjestelmä, pesualtaat, tv, liesi ja mikroaaltouuni. Vaunua vetää uudehko Skoda Superb.

Espoossa ennen asunut Rakkola kuuluu Espoon karavaanariyhdistykseen ja on Suomen karavaanariyhdistyksen hallituksen jäsen. Karavaanarius ei ole ollut hänelle vain lempiharrastus: mies myi alan tuotteita 14 vuoden ajan ennen kuin jäi hiljan pois työelämästä.

Aiemmin Rakkola matkusti vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa, mutta nyt kun lapset ovat aikuisia ja heillä on jälkikasvua, vaari matkailee useimmiten mummin kanssa. Kaksikko jatkaa harrastusta niin kauan kuin jaksaa.

– Ei tähän kyllästy koskaan, Rakkola vakuuttaa.

– Karavaanarius on vapautta. Voi mennä sinne, minne nokka näyttää. Emme suunnittele matkoja liikaa, muuten voi tulla lomastressi.

Rakkoloilla ei ole varsinaista kesäistä suosikkikohdetta, mutta talvinen kantapaikka löytyy: Sappeen hiihtokeskus.

– Sinne leiriydymme vaunun kanssa viikoiksi. Vaimo laskettelee ja minä kävelen.

Kohtalonkysymys: miten nuoriso innostuisi?

– Se on se iso kysymys: miten saamme nuorison innostumaan karavaanariudesta? Ongelma on sama monissa muissakin Euroopan maissa, kertoo SF Caravan Vantaa ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Koskinen.

Vantaan karavaanariyhdistyksessä on nyt noin 1 400 jäsentä. Viime vuosikymmenen aikana jäsenmäärä on laskenut ajoittain jyrkästi. Pääsyynä on harrastajien ikääntyminen. Aivan viime vuosina jäsenkato on hidastunut, ja määrä on pienentynyt enää muutamilla kymmenillä vuodessa. Lajin tulevaisuus kuitenkin huolettaa.

– Uusia jäseniä tulee vähemmän, kun heitä poistuu riveistä, Koskinen kiteyttää.

Karavaanariharrastus on etenkin keski-ikäisten ja senioreiden suosima ajanviete, johon liittyvät isot diesel-autot ja arvokkaat asuntovaunut. Monet nykynuoret eivät halua eivätkä edes kykene hankkimaan useiden kymppitonnien hintaista kalustoa. Nuoret ovat myös vanhempia ikäluokkia huolestuneempia ympäristöongelmista eivätkä innostu päästöjä tuottavasta harrastuksesta.

– Monet nuoret eivät myöskään halua sitoutua mihinkään yhdistykseen tai liittoon.

Vantaan yhdistyksessä on mietitty keinoja, joilla nuorempaa väkeä saataisiin mukaan toimintaan. Yhdistyksellä on vuokra-alue Turkhaudassa Riihimäen kupeessa, ja lapsiperheitä on kosiskeltu sinne viime aikoina monenlaisilla tapahtumilla ja ohjelmalla. On ollut diskoa, karaokea, kisailua ja nallesairaalaa. Alle 35-vuotiaita on houkuteltu toimintaan myös tarjoamalla heille 50 prosentin alennusta leirintäalueen usean sadan euron kausipaikkamaksusta.

– Näin nuoria on saatu tulemaan alueelle, Koskinen kertoo.

Karavaanarijoukko kuitenkin pienentynee lähivuosinakin. Koskinen uskoo silti, että nuoria liittyy yhdistykseen siinä määrin, että toiminta pysyy elinvoimaisena.

– Yhdistyksemme on kyllä voimissaan vielä kymmenenkin vuoden päästä.

Karavaanarien tavat toki muuttuvat kaiken aikaa. Koskisen mukaan uusi ilmiö on se, että yhä useampi ajelee ristiin rastiin sen sijaan, että jäisi leirintäalueelle oleskelemaan pitemmäksi aikaa.

– Etenkin nuoret ovat liikkuvaista karavaanariväkeä.

Yli 500 karavaanarialuetta

Suomessa on yli 500 yleistä ja yksityistä karavaanareiden leirintäaluetta.

Järjestäytyneitä karavaanareita on noin 63 000.

Camping.fi-sivuston listauksen mukaan Vantaalla ei ole luokiteltuja leirintäalueita. Myöskään alan keskusjärjestön SF-Caravan ry:n jäsenyhdistyksillä ei ole toimintaa Vantaalla.

Vantaan lähistöllä sijaitsevat muun muassa tunnetut Helsingin Rastilan ja Espoon Oittaan leirintäalueet.

Vantaan kaupunki omistaa kolme leirintäaluetta, jotka on vuokrattu yhdistyksille. Nämä leirintäalueet ovat Bjurs Inkoossa, Etelälahti Vihdissä ja SFC Vihtipark Vihdissä.

Lisää aiheesta

Karavaanarikaupassa suositaan nyt käytettyjä kulkupelejäMaksatko 250 vai 1600 euroa? Näin vältät sudenkuopat, kun vuokraat matkailuautoa tai -vaunuaRastilan leirintäalue imi lähes 90 000 matkailijaa – Joka toinen tuli ulkomailta
Written by:

Tuomas Massinen

Ota yhteyttä