Tutkijat kaivautuvat Lillasin salaisuuksiin

Kaivausten johtaja Andreas Koivisto kertoo, että Martinkylän tutkimusalueen talot autioituivat 1800-luvulla. Lillasin kumpareelta on löytynyt muun muassa uuninpohjia, kolikoita ja keramiikkaa.

Jorma Rinne

Westerwald-keramiikkaa 1600-luvulta ja ruotsalainen kuparikolikko aivan 1700-luvun lopulta tuli esiin heti kaivausten alussa.

Jorma Rinne

Kymmenkunta arkeologian opiskelijaa ja valmistunutta arkeologia kykkii kuopissa.

He kaivavat maata kivien ja juurakoiden ympäriltä.

Pienten lapioiden, harjojen, rikkakihvelien ääni kuuluu hiljaisena.

Kaikki ahkeroivat keskittyneesti ja ovat valppaita.

He koettavat selvittää Lillasin kumpareen salaisuuksia maastossa kahden kuukauden ajan.

Arkeologisten kaivausten tavoitteena on yrittää paikantaa Lillasin tontin 1500-luvun ja mahdollisesti sitä vanhemmat maakerrokset.

Tontti sijaitsee Martinkylässä, Vantaankosken eteläpuolella.

Mårtensby – Martinkylä – on luultavasti ruotsalaisten uudisasukkaiden keskiajan alussa perustama hajakylä, jossa kylän tontit ovat sijainneet peltojen keskellä kohoavilla kumpareilla.

– Talot autioituivat 1800-luvulla, kertoo kaivausten johtaja Andreas Koivisto.

Lillasista ei ole karttoja eikä tutkimusalueella ole nyt asutusta.

Äveriäimmällä Lillasin tontilla asui 1500-luvulla innokas ja menestyvä yrittäjä Göran Bonde, joka harjoitti talonpoikaispurjehdusta ja kävi kauppaa Tallinnassa asuvien kauppiaiden kanssa.

Historiallisissa lähteissä on säilynyt tietoja ainakin Bonden ja Tallinnassa asuneen kauppias Helmich Ficken välisestä kaupankäynnistä.

Omistamallaan jaalalla Bonde kuljetti Tallinnan hansakaupunkiin noin 40 talonpojan tuotteita, muun muassa kalaa, turkiksia ja puutavaraa.

Kaivausten johtajan Koiviston mukaan vanhojen kerrosten löytyminen antaa mahdollisuuden verrata historiallisia lähteitä arkeologiseen löytömateriaaliin.

– Maastoa tutkitaan keskiajalta 1800-luvulle ja selvitetään, missä eri-ikäiset talot ovat sijainneet.

– Tarkoituksena on luoda arkeologian ja historiallisen lähdeaineiston avulla mahdollisimman yksityiskohtainen kuva Lillasin tontin ja sen asukkaiden vaiheista, toteaa Koivisto.

Kahden ensimmäisen viikon aikana on löydetty kumpareelta uuninpohja 1800-luvulta ja toinen mahdollisesti aikaisemmalta ajalta.

Rakennuspohjasta 1600-luvulta on löydetty Saksasta tuotu Westerwald-keramiikan pala.

Liitupiipun osia on myös kaivettu esiin. Ne on tehty Ruotsissa tai Hollannissa 1600-1700-luvuilla.

Tutkijoiden seulaan on jäänyt myös ruotsalainen kuparikolikko vuodelta 1799. Kolikoilla rahoitettiin aikanaan Ruotsin sotia.

Tutkimusalue raivattiin kaivausten alussa heinäkuussa tiheästä pusikosta.

Ota kantaa. Kuinka hyödyllisinä pidät kaivauksia?

Vantaa ja Viro lyövät kättä

Vantaan kaupunginmuseo ja historiatoimikunta järjestävät arkeologiset kaivaukset Mårtensbyssa heinä-syyskuussa.

Kaivaukset ovat osa Viron Padisen kunnan kanssa yhteistyössä toteutettavaa Pavamab-projektia. Se kuuluu EU-rahoitteiseen Central Baltic Interreg 2007-2013 -ohjelmaan.

Pavamab-projekti on mahdollistanut laajan keskiajan tutkimuksen Vantaalla. Projektin puitteissa tutkittiin viime kesänä Gubbackan keskiaikaista kylätonttia Länsisalmessa.

Ensi vuonna on tarkoitus ilmestyä Vantaan keskiajasta kertova teos, jonka kirjoittaa Tapio Salminen.

Written by:

Jorma Rinne

Ota yhteyttä