Kommentit
Eikö herkkä korvaiset kestä lentomelua? Itse en sitä edes huomaa, kun olen koko ikäni Vantaalla asunut lentokentän tuntumassa.
Vantaan kaupungin moka on ollut suunnitella alueelle joka on tiedetty meluisaksi.
Marja-Vantaan kaava-aineistossa on Ilmailulaitoksen lausunto vuodelta 1996 jossa todetaan jo ettei aluetta voida saada meluttomaksi. Myös myöhemmät lausunnot ovat samaa linjaa.
Miten lentomelu ja maankäytön suunnittelu pitäisi sovittaa yhteen?
No ainakin Marja-Vantaan rakennushanke on pysäytettävä siihen saakka että lentokentän toiminta on saatu ympäristöluvan kautta hallintaan ja ympäristölupa lopulliseen ratkaisuun (valitusten jälkeen).
Sen jälkeen on Marja-Vantaan alueella mitattava melutilanne ja tehtävä uusi päätös voidaanko sinne rakentaa asuntoja vai ei. Lain mukaan meluisalle alueelle ei saa rakentaa.
Lentokentän toimivuutta ei saa estää asuntorakentamisella joka rajoittaa lentotoimintaa. Lentokoneiden melu ohjaa uusien alueiden rakentamista. Finavia on ollut avoin tiedottaessaan ongelmasta.
Vantaalla on suuri virkamiesongelma kun ei tällaista elämän tosiasiaa ymmärretä.
"No ainakin Marja-Vantaan rakennushanke on pysäytettävä siihen saakka että lentokentän toiminta on saatu ympäristöluvan kautta hallintaan ja ympäristölupa lopulliseen ratkaisuun (valitusten jälkeen)."
Kaavat ohjaavat rakentamista varsin vahvasti. AVI on tehnyt vakavan virheen myöntäessään ympäristöluvan kaavoituksen vastaisesti. Miksi kaupungin pitäisi jarrutella tai siirtää suunnitelmiaan, kun virheen on tehnyt muu taho?
Asia täytyy tulkita siten että kaavoissa on varmaan virhe. Finavian meluraporteissa tuskin on virhettä koska heillä on mittaritkin. Kaavojen virheet tulee korjata TODELLISUUDEN mukaisiksi.
"Asia täytyy tulkita siten että kaavoissa on varmaan virhe"
Kaavat on laadittu Finavian aikanaan antamien tietojen pohjalta. Ei kaavoja ryhdytä muuttamaan sen tähden, että Finavia on erehtynyt. Finavia vain kiltisti sovittaa toimintansa sen mukaiseksi, että kaava toteutuu. Kaava on nimittäin tärkeysjärjestyksessä seuraavana "jumalan sanasta".
Nimimerkki "suunnitteluapulainen" on aiemminkin vaatinut tällä palstalla Marja-Vantaan toteuttamatta jättämistä lentomeluun vedoten. Oikea motiivi tälle on kuitenkin jäänyt epävarmaksi. Onko kyseessä vanhan Kivistön asukkaan vastustus uuden kerrostaloalueen rakentamisen osalta?
Jos Vantaan kaupunki olisi itse tehnyt mittauksia ja määritellyt melualueen, sitä olisi myös voitu käyttää kaavoituksen apuna. Kunnan tulee ympäristönsuojelulain mukaan olla tietoinen alueen ympäristön tilasta. Ulkopuolisen olisi ollut melko vaikeaa kiistää ympäristöviranomaisen toteuttamaa melutilannekuvaa.
Tulos olisi ollut mitä ilmeisemmin aika totuuden mukainen ja ehkä jopa toisen näköinen kuin mitä Finavia on tuottanut. Vaikeaa tietää kun vaihtoehtoja ei ole käytettävissä.
Finavia on minun ymmärrykseni mukaan toiminut juuri niin kuin EU direktiivit määräävät ja toteuttanut mitauksia siten kuin kansainvälisesti ilmailun on hyväksyttyä mitata. Sen tehtävä on mitata omaa toimintaansa. Viranomaiset eivät ole tätä tulosta tutkineet eivätkä kiistäneet.
Vantaan päätös on ollut että käytetään Finavian itse omasta toiminnastaan tuottamaa melualueen kuvausta. Se ei käsittääkseni ole Finavian vika.
Korjaa jos olen väärässä :)
Finavia on myös itseasiassa eräänlainen viranomaistaho, elikä viranomaiset painivat nyt keskenään. Viranomaisena Finavian tulisi omata korkein tietotaito lentomeluasioissa Suomessa, joten heidän mittauksiinsa tulisi voida luottaa, ja heidän tulee myös vastata siitä, jos ovat tehneet ne väärin.
Mitä nyt vähän kaivelin, niin Suomessa on ennakkotapauksia, joissa myöhemmin valmistunut kaava on johtanut jopa aiemmin myönnetyn ympäristöluvan raukeamiseen. Nyt ympäristölupa on virheellisesti myönnetty jälkikäteen kaavojen vastaisesti (ei ole kyse pelkästään Vantaan kaava-asioista, vaan myös muutaman naapurikunnan). Tässä puhutaan tietenkin sen verran isoista asioista, ettei lopputulos ole mitenkään varma. Tosin jos lakia tulkitaan pilkuntarkasti, niin kaava jyrää ympäristöluvan alleen.
Nopealla googlella löytyy viranomaisen määritelmä:
Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) ilmailutoimiala on 1.1.2010 lähtien Suomen siviili-ilmailuviranomainen. Trafi Ilmailu toimii osana Liikenteen turvallisuusvirastoa.
Eli tuo on viranomainen ja Finavia on liikelaitos joka tuottaa lennonvarmistuspalvelua. Viranomainen ei voi vaihtua mutta Finavia voi vaihtua vaikka Austravia'ksi jos tulisi toinen toimija tuohon kentälle. Yrityksillä on tapana kaunistella ympäristöhaittojaan siitä riippumatta onko omistaja yksityinen vai valtio. Mielestäni ei mitään eroa.
Lakia Suomessa ei tulkita pilkuntarkasti vaan tarkoituksenmukaisesti. Siinä on aika iso ero.
Vantaalla voi olla monenlaisia ongelmia, mutta enpä tässä asiassa syyttäisi omia virkamiehiämme. Marja-Vantaan ja aluetta halkovan radan kehittämiselle ja toteuttamiselle on asuntorakentaminen ollut keskeinen asia. Toisin kuin pohjoisessa, täällä etelässä ei ole tapana rakentaa väyliä keskelle ei mitään. Toki jo pelkkä lentokenttäkin vaatii ratayhteyttä. Toivon kaupungille menestystä valitusten suhteen. En silti itse ikäni Vantaalla asuneena osaa pitää lentomelua niin suurena ongelmana. Leppävaarassa rakennettiin isoja kerrostaloja aivan Kehä I:n tuntumaan ja näitä mainostettiin Espoon hiljaisimpina taloina. Lienee rakennustekninen kysymys sulkea melu ulos.
Marja-Vantaan suunnittelussa täytyy sitten ottaa huomioon lentomelu. Eikö tämä ole fakta?
Ei nyt ainakaan tarvitse ruveta siirtämään enempää liikennettä jo olemassa olevien kotien päälle. Huhuu! Me yli 200 000 Vantaalaista olemme täällä jo. Kehittämistä ja rahanmenoa on tiedossa muillekin alueille, kuin Marja-Vantaalle.
Ei yksi Marja-Vantaa Vantaan imagoa niin paljoa nosta, että muut alueet voidaan jättää oman onnensa nojaan. Milloin esimerkiksi on tulossa Myyrmäen aseman remontti?
"Milloin esimerkiksi on tulossa Myyrmäen aseman remontti?"
Varmaankin viimeistään sitten, kun Myyrmäen keskustan uusi kaavaratkaisu on valmis.
Onkohan chistina käynyt katsomassa leppävaarassa tätä maan hiljaisinta taloa kehä ykkösen varressa.
Hiljaista tosiaan on ,kun kehä on talojen kohdalla siirrtty alkukesästä tunneliin.
Lentoasema on siinä missä se on.
Ei sen siirtämistä kannata edes miettiä.
Kiitoradat on siinä missä ovat ja lentoliikenne tulee kasvamaan.
Koneet nousevat vastatuuleen ja laskeutuvat myötätuuleen,sille ei voi mitään.
Ainoa keino on ,ettei lentomelualueelle rakennta asuinrakennuksia ja piste.
Lahjomattomalle virkamiehelle tiedoksi: Koneet sekä nousevat että laskevat vastatuuleen.
Espoon Leppävaarassa on melun väheneminen saatu aikaan. Meluisat autot ajetaan tunneliin. Fiksua ja onnistunutta melun vähentämistä ihan niinkuin laki edellyttää !
Vantaalla on lentokoneet ja sitä melua ei saa tunneliin. Harmillista mutta totta.
On järkevää olla rakentamatta asuntoja nk. viralliselle "lentomelualueelle", mutta melun tilanne on syytä tutkia sielläkin missä on lentomelua vaikka paikka olisikin ihan siinä virallisen "lentomelualueen" rajalla.
Melu ei lopu kartalle piirrettyyn viivaan.
Ei mikään laki ole edellyttänyt melun vähenämistä kehä ykkösen varrella Leppävaarassa.
Laki kieltää rakentamisen nykysille melualueille.
Mikäli halutaan rakentaa asuntoja melualueelle,niin meluesteet joutuu rakentamaan ja maksamaan se,joka on melualueelle rakentamassa.
Uusien teitten tai parantamisöitten ollessa kyseessä,joutuu tien rakentaja maksamaan myös meluesteet.
Nykyistä olemassa olevaa melua ei mikään laki vaadi suojaamaan.
Näin on myös lentomelun ollessa kyseessä.
Lentokentän lähellä on aina lentomelua. Tätä asiaa ei voi muuttaa. Mutta miksi Vantaalla täytyy rakentaa lentokentän lähelle mitään asuinrakennuksia? Todella suurta tunarointia edes suunnitella moista. Vantaalla löytyy parempiakin alueita asuirakentamiselle. Siis todellinen virhe Vantaan kaupungilta suunnitella uusi asuinalue lentokentän viereen!
Kun katselee tätä melukarttaa lentomelun osalta,niin täytyy ihmetellä,kuka tällaiselta melualueelta yleensä asunnon ostaa.
Ongelma ei ole nykyisissä luvissa ja suunnitelmissa. Tämä ongelma on luotu jo 40-luvulla, kun Helsinki-Vantaan sijainnista on päätetty. Päinvastoin kuin sivistysvaltiossa Ruotsissa, Suomessa ei ymmärretty mahdollisuutta, että Helsingin silloisten maalaiskuntien asutus voisi laajentua tulevien vuosikymmenten aikana Helsinki-Vantaan lentokentälle saakka. Tuolloisen aivopierun seurauksena merkittävä osa Pohjois-Espoota ja Länsi-/Luoteis-Vantaata sijaitsee tänään lentomelualueella tai sen välittömässä lähituntumassa.
Siinä missä Helsinki-Vantaa sijaitsee vain 18 km:n pääsä Helsingistä, sijaitsee Arlanda 42 km:n päässä Tukholmasta ja 28 km Uppsalasta. Liikenne esim. Tukholmasta lentokentälle hoidetaan tehokkaasti sukkulajunilla.
Mainittakoot tässä vielä sekin, että lisää neronleimauksia saatiin siinä yhteydessä, kun nykyisen, Pohjoismaiden suurimman kaatopaikan sijaintia mietittiin. Nyt se makaa Espoossa ja arvatkaapa, kuinka moni haluaa asua sen naapurissa?
Lopuksi ehdotan kolmea hurraa-huutoa suomalaiselle maankäytön suunnittelulle, jota on johtanut ja ilmeisesti johtaa edelleen lauma kierosilmäisiä banjonsoittajia.



















