Nimimerkkipakko ei pure netin kylähulluihin

– Maahanmuuttajat vievät suomalaisilta naiset ja työt. Ne eivät tee töitä, mutta loistavat rikostilastoissa. Maahanmuuttajille maksetaan liikaa yhteiskunnan tukia, ylikonstaapeli Marko Forss luettelee maahanmuuttajiin kohdistuvia yleisimpiä myyttejä.

Forss on toivonut julkisuudessa, että poliittisen pelin ja juupas-eipäs -väittelyn sijaan pohdittaisiin vihapuheeseen johtavia syitä.

Esimerkiksi Ylen A-studion vihapuheillan väittely jäi Forssin mukaan poliittiselle tasolle.

– Kun väittelijät istutetaan puoluekannan mukaan oikealle ja vasemmalle, itse asia unohtuu ja väittely politisoituu liikaa.

Aikuiset ovat verkossa tosikkoja, jotka provosoituvat nuoria herkemmin. Huumoria ei ymmärretä.”

Forss sanoo, että poliisi pyrkii nostamaan näkökulmiaan esille puolueettomasti ja objektiivisesti.

Pari viikkoa sitten hänen Facebookissa avaamansa keskustelu maahanmuuttajien raiskaustilastoista kuohutti väkeä. Saamiensa kommenttien perusteella Forss arvioi ainakin osittain onnistuneensa.

– Joidenkin mielestä avaukseni oli sontaa, kun toiset hehkuttivat, että nyt koko maailma näki, missä mennään. Jos ongelmia ei konkreettisesti nosteta esille ja avata, ei keskustelu etene.

Julkisuudessa pitäisi hänen mielestään kertoa avoimesti asioista, jotka aiheuttavat vihapuheita. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee maahanmuuttajien saamat tuet: mitä tukia maahanmuuttajat todellisuudessa saavat ja kuinka paljon.

– Närää syntyy, kun faktatietoja ei ole saatavilla ja huhumylly saa pyöriä.

Ylikonstaapeli kummeksuu, miksi rikollisten taustoista kertovissa tilastoissa mainitaan erikseen ruotsalaiset, virolaiset ja venäläiset, mutta muita kansalaisuuksia ei ole eroteltu.

Sosiaalisen median keskustelukulttuurissa vallitsee Forssin mukaan sukupolvien välillä reipas kuilu.

Siirtyessään IRC-galleriasta Facebookin puolelle Forss huomasi keskustelun jäykistyvän. Yli kolmekymppiset eivät hyväksy samanlaista huumoria. Verkkokeskustelun kirjoittamattomissa pelisäännöissäkin on huomattavia eroja.

– Aikuiset ovat selvästi tosikkoja. He provosoituvat nuoria herkemmin.

Piikittelemällä vastapuolen saa nopeasti hermostumaan. Tyyneyskin ajaa vastapuolen ennen pitkää raivon partaalle.

– Jos pysyt tyynenä ja perustelet väitteesi, keittää toisella jossain vaiheessa yli.

Rasistista keskustelua näkyy IRC-galleriaa ja Facebookia enemmän erilaisilla keskustelupalstoilla.

Forss muistuttaa, ettei keskustelufoorumeita pidä ampua alas yksittäisten mielipiteiden perusteella. Jussi Halla-Ahon ja kumppaneiden maahanmuuttokriittistä Hommafoorumia hän kuvailee hyvin moderoiduksi keskustelupalstaksi, joka sallii myös poliisin läsnäolon.

– Jos palstalla kirjoitettaisiin jotakin kansanryhmää vastaan kiihottavaa tekstiä tai selkeästi uhataan tai solvataan jotakuta henkilöä, poliisi puuttuu asiaan. Kokemukseni mukaan sivustolla ei esiinny ylilyöntejä yhtään enempää kuin muilla foorumeilla ja käsitystäni tukee myös poliisin rikosilmoitusjärjestelmä.

Nimellä kirjoittaminen ei poista kylähulluja verkosta.”

Forss toteaa, että kylähulluja on ja tulee aina olemaan. Nykypäivän kylähullut eivät pelkää kirjoittaa omalla nimellään. Liian rajua ennakkosensuuria Forss kuitenkin karsastaa.

– Keskusteluketjujen sabotoijat on poistettava tehokkaalla moderoinnilla. Muuten rakentava keskustelu tyrehtyy ja keskustelijat siirtyvät muille foorumeille.

Nettipoliisi myöntää, että maahanmuuttajat ovat heikohkon kielitaidon takia verkkokeskusteluissa altavastaajina. Poliisi on mukana muutamassa maahanmuuttajien suosimassa ryhmässä, mutta keskustelu niissä on vähäistä.

– Jos kieli ei ole hallussa, väittelyn häviää sanankäänteissä. Vastapuolet olisi paras kutsua kasvotusten paikalle ja puhua, missä mättää. Tähän molemmilla tahoilla on kanttia, Forss uskoo.