Hyvät koulut houkuttavat perheitä muuttamaan

Kun Helsingin ja Espoon tietyissä kouluissa menestytään muita paremmin, niiden lähialueet alkavat vetää puoleensa perheitä, jotka haluavat lapsensa ”parempaan” kouluun. Lopulta koulujen ja asuinalueiden erot kasvavat entisestään.

Näin epäilee Suomen Akatemian Skidi-tutkimusohjelmaa johtava dosentti Matti Rimpelä.

– Tämä on muna ja kana -kysymys, eli asukaspolitiikka ja koulut vaikuttavat kumpikin toisiinsa, Rimpelä toteaa.

Asia nousi esille, kun Skidi-tutkimusohjelman osatutkimuksessa viime keväänä selvisi, että pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueiden koulujen väliset erot koulumenestyksessä ovat kasvaneet jo nyt hälyttävän suuriksi.

Yhtenä syynä ilmiölle ovat erikoiskoulut ja mahdollisuus hakea soveltuvuuskokeilla muualle kuin oman alueen kouluun.

Sekä Helsingissä että Espoossa on silti pyritty toteuttamaan lähikoulumallia. Esimerkiksi Helsingissä kouluille on maksettu tulospalkkiota sen mukaan, miten ne onnistuvat vetämään oppilaikseen lähialueen lapsia.

– Ongelma on suhteellinen. Kun kouluihin voi hakea vapaasti, totta kai oppilaiden erilaiset taustat näkyvät kouluissa, Helsingin opetustoimen johtaja Rauno Jarnila sanoo.

Espoon opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen muistuttaa, että Espoossa alueiden erityistarpeita on tuettu hyvin. Esimerkiksi suomen kielen opetusta on lisätty tuntuvasti kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajia.

Toivonen myöntää, että asuntopolitiikka, kuten vuokra-asuntojen keskittyminen, näkyy oppimistuloksissa.

– Meillä on tukea tarvitsevia perheitä yhteiskunnassa, ja se näkyy kouluissa. Koulu on yhteiskunta pienoiskoossa.

Vantaalla koulut on tutkimuksen mukaan poikkeuksellisesti onnistuttu pitämään melko tasa-arvoisina.

Syynä on pitkälti se, että Vantaalla ei ole juurikaan mahdollista hakea soveltuvuuskokeilla muualle kuin oman alueen kouluun. Lisäksi asuntopolitiikassa on suosittu sekamallia, eli esimerkiksi vuokra-asuntoja on rakennettu tasaisesti joka puolelle.

– Tietoisen linjauksen tarkoituksena on tukea nimenomaan oman alueen oppilaita, Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo sanoo.

Toisaalta taustalla on myös taloudellinen tilanne, jonka takia erikoisopetusta on Vantaalla jouduttu vähentämään.

Dosentti Rimpelä muistuttaa, että tärkeintä olisi panostaa koulukohtaiseen voimavarojen mittaamiseen, sillä tutkimuksen mukaan koulumenestystä selittivät ensisijaisesti oppilaiden perhetaustat.

– Jos raaka-aine on vaativaa, tuotantolaitoksen pitää olla sen mukainen, Rimpelä vertaa.