Lentomelukohu kummastuttaa Finavian ympäristöjohtajaa
-
Kuva: Armi SuojanenFinavian ympäristöjohtaja Mikko Viinikainen kävi Boeingin tehtaalla Yhdysvalloissa ja osti lahjakaupasta Boeing 787 -pienoismallin. Se on valmistajan uusin ja ympäristötehokkain kone, mutta Suomen taivaalla sitä ei voi vielä nähdä. -
Kuva: Armi SuojanenFinavian ympäristöjohtaja Mikko Viinikainen omistaa lentokoneen. Se on Boeing 787 -koneen pienoismallin. Boeing 787 on valmistajansa uusin ja ympäristötehokkain kone, mutta Suomessa ne eivät vielä lennä.
Finavian vantaalaisen ympäristöjohtajan Mikko Viinikaisen vastuulla ovat Suomen 25 lentoaseman ympäristöasiat. Hän valvoo, että jokaisella kentällä noudatetaan niin kansallisia kuin kansainvälisiä lakeja, -lupia ja -määräyksiä.
– Tämä on erittäin säännelty ala, Viinikainen korostaa pariinkin kertaan.
Harva ihminen muistaa, miten meluisia vanhat koneet olivat.”
”Toimimme lupaehtojen mukaan” on ensimmäinen vastaus niille, jotka valittavat Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutuvien ja sieltä nousevien koneiden meluhaitoista.
Helsinki-Vantaa
Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä oli lokakuun lopussa yli 12 miljoonaa. Koko vuoden määräksi arvioidaan noin 15 miljoonaa matkustajaa, mikä on uusi ennätys. Kasvua edellisvuoteen tulee yli 15 prosenttia.
Helsinki-Vantaan matkustajamäärät kasvavat eniten muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Helsinki-Vantaan matkustajista 30 prosenttia on vaihtomatkustajia. Määrä on kasvanut tänä vuonna 20 prosenttia.
Vaihtomatkustajista suurin osa tulee Aasiasta, erityisesti Japanista.
Suomen lentokentiltä lähdetään useimmiten Saksaan, Ruotsiin ja Espanjaan.
Helsinki-Vantaan lentoasema-alueella työskentelee noin 14 000 ihmistä.
Ja sitä paitsi nykyaikaiset lentokoneet ovat edeltäjiään paljon hiljaisempia.
– Harva ihminen muistaa, miten meluisia vanhat koneet olivat, ympäristöpomo toteaa viitaten vuonna 2002 kiellettyihin DC-9-koneisiin.
Melumuutokset pieniä
Finavia seuraa säännöllisesti lentomelualueen kehittymistä ja syksyllä saatiin myrsky vesilasiin, kun Vantaan kaupunki tyrmistyi uusimmasta vuoteen 2025 ulottuvasta ennusteesta. Kansainvälisen mittausmenetelmän muuttumisen vuoksi melualue siirtyi 150 metriä lähemmäksi uutta Marja-Vantaan kaupunginosaa.
– Olimme hämmentyneitä ja yllättyneitä kaupungin reaktiosta. Muutokset ovat pieniä. Eikä melua siis ole tulossa enempää kuin aiemmin on ennustettu.
Hän lisää vielä, että lentoreitit suunnitellaan tarkasti ja niin, että niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa asutukselle.
– Päivittäin kiitoteiden käytössä on kuitenkin huomioitava tuulien suunta.
Melu ei ole ainoa kiistanalainen asia, jota Finavian pääkonttorissa Helsinki-Vantaan lentoasemalla istuva Viinikainen joutuu selvittämään. Ympäristöaktiivit ovat älähtäneet lentokoneiden jäänestoaineiden valumisesta lähimaastoon Vantaalla, mutta senkin Viinikainen osaa kääntää lupaehtojen mukaiseksi.
– Kun kehäradan rakennustyöt on tehty, Kylmäojan tila selvitetään ja sen kunnostamiseksi tehdään suunnitelma, hän lupaa elokuussa vahvistetun ympäristöluvan vaatimusten mukaan.
Tieliikenteestä isot päästöt
Filosofian maisteriksi Kuopion yliopistosta valmistunut Viinikainen ei hyväksy sitä, että ympäristöihmiset nostavat lentämisen yhdeksi ilmaston lämpenemisen suurimmista syntipukeista.
– Kotimaan lentoliikenne tuottaa päästöjä 0,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tieliikenteessä vastaava luku on 12 miljoonaa tonnia.
Sitten hän vertailee lentokoneen ja auton polttoaineenkulutusta. Ja taas voittajaksi nousee lentokone. Varsinkin uudet potkurikoneet kuluttavat säästeliäästi, alle kolme litraa sadalla kilometrillä per istuin.
Finavia kampanjoikin, että lentäminen on ”järkevää joukkoliikennettä” kotimaassa.
– Puolet lentomatkustajista onkin työmatkalaisia, Viinikainen huomauttaa.
Kommentit
Lentoliikennettä pitäisi Suomessa vähentää roimasti. Minkä takia ihmisten pitää päästä viikonloppulomille Lontooseen tai muihin paikkoihin kahvia lipittämään? Ympäristön kannalta tämmöinen turha matkustelu on erittäin huono asia ja lentoliikenne pitäisi siksi saada lähes loppumaan. Maailmassa on päivittäin kymmeniä tuhansia ellei satoja tuhansia lentoja, joten se rasittaa ilmakehää paljon.
Vantaalla lentomelu on iso ongelma ja siitä ei ainakaan voi suoraan syyttää ihmisiä jotka Vantaalla asuvat koska lentoliikenne on lisääntynyt vuosikymmenten myötä. Silloin kun ilmassa oli tulivuoren tuhkaa ja lentoliikenne oli kokonaan seis, sai olla kotona rauhassa kun ei kuulunut helvetinmoista meteliä. Toivottavasti tulisi uusia tuhkapilviä useammin, niin lentomelusta kärsivät saisivat olla rauhassa.
Niin sanotut työmatkalaiset jotka tällä hetkellä matkustavat muihin maihin kokoustamaan, voisivat hoitaa samat asiat sähköpostilla ja videoneuvottelun avulla. Tosin silloin he eivät pääse ryyppäämään ja rilluttelemaan ulkomailla mikä on "työmatkalaisille" useimmin se tärkein asia.
Jospa tehtäisiin niin, että ulkomaanmatkoja työnsä tai harrastusten takia tekevät muuttaisivat Vantaalle, ja lentomelua inhoavat muuttaisivat Vantaalta Espooseen, Helsinkiin, Keravalle jne.
Ei ole taloudellisesti mahdollista. Finavian melulla pilaamilta asuinalueilta ei saa myytyä asuntoa sellaiseen hintaan, että voisi muuttaa Espooseen tai Helsinkiin.
Turhaa höpinää lentomelusta. Lentokoneita menee välistä tiheään tahtiin Myyrmäen/Martinlaakson yli, mutta minkäänlaista haittaa niistä ei ole.
"Lentomelukohu kummastuttaa Finavian ympäristöjohtajaa."
Näin Finavian ympäristöjohtajan tuleekin sanoa. Hänelle maksetaan palkkaa yrityskuvan kiillottamisesta, haittojen vähättelystä ja sen hokeman jatkamisesta, että melu on vähentynyt. Otsikon mukainen valittajien kummastelu kuuluu myös toimenkuvaan.
Me lentokoneihailijat läntisellä Vantaalla olemme harmissamme siitä että nyt ei ole moneen kuukauteen laskeuduttu tästä suunnasta. Tarttis olla Carola Häggvistin tuulikone jotta saatas tuulemaan idästä!
Lisää koneita ilmaan, kiitos.
pää asia että koneet lentää juuri niiden entisten suunnitelmien mukaan eikä mitä vantaalla rakennetaan asuntoja melu alueille,ei kaava muutoksia jo olevien asutuksien päälle.
Finavialla ei tosiasiassa ole mitään sellaista ympäöristölupaa, johon Viinikainen viittaa. Ainoa oikeudellinen lupa on sijoituspaikkalupa III-kiitotielle. Nyt 8/2011 myönnetty ympäristölupa ei ole lainvoimainen, ennen kuin se on käynyt läpi valitusproseduurit. Tällä hetkellä lupa on harkittavana Vaasan Hallinto-oikeudessa.
Ympäristöjohtajan toimeenkuvaan kuuluu vakuuttaa kansalle että ympäristölupa on ajanmukainen ja kunnossa. Kummastuttaa tuollainen epäily. Kansan tehtävä on uskoa, eikä kritisoida.
Eikös tuohon lentokenttäradan varteen ole tulossa paljon asutusta. Itseään saa asunnonostaja syyttää, jos lentomelualueelta asunnon ostaa. Lentokenttä on ollut iät ja ajat, joten luulisi ihmisten jo titeävän että se aiheuttaa melue.
Ei sillä ole mitään merkitystä mikä säädös sanelee yhtä sun toista vaikka
ympäri maapalloa, kun se melu haittaa niin se haittaa ja piste.
Olisi mielenkiintoista kuulla mitä nimenomaista lupaehtoa Mikko tarkoittaa, kun puolustaa lentomelua ja glykolipäästöjä. Ymmärtääkseni ainoa operatiivinen lupa joka on lainvoimainen ja koskee Helsinki-Vantaan lentoasemaa on sijoituspaikkalupa 3. kiitotielle. Mikko, mitä lupaa tarkoitat ?
Lentää saa mutta ei alennushinnoilla vaan kannattavilla hinnoilla.Halpalento yhtiöt syynä saastumiseen joka on mega ongelma ja tälläinen vähennee heti kun hintataso on oikea ja kuluja kattava ja voittoa tuova.Tällä hetkellä koko lentoliikkenne konkurssin partaalla jossa lieveilmiöt valtavat.
Kun muutimme nykyiseen asuntoomme Pähkinärinteeseen vuonna 1987 lentomelu alueella oli hyvin vähäistä. Kiitotie 3 käyttöönoton jälkeen lännestä laskeutuvat lentokoneet lentävät matalalla talomme ylitse. Pahimmillaan alle viiden minuutin välein toistuva, reilusti yli 85dB(a)melupulssi tekee ulkona olemisen sietämättömäksi ja asunnon ovet ja ikkunat on pidettävä kiinni. On kai päättäjillekin selvää, että tämä on elämänlaatua ratkaisevasti huonontava haitta. Alueen asukasyhdistykset ovat reklamoineet melun aiheuttamista haitoista heti kiitotie 3 käyttöönoton jälkeen. Liikennemäärien kasvusta johtuen, meluhaitat ovat vuosi vuodelta vain lisääntyneet. Lentomelun mittauksia ei ole Länsi-Vantaan alueella tehty vuoden 2006 jälkeen. Lentoliikenteen tuottamista ilmansaasteista laskeutumisalueilla ei liene myöskään mittauksia. Mittaukset on kätevä jättää tekemättä koska nykyiset meluarvot ainakin täällä Pähkinärinteessä ovat varmuudella ympäristönormien vastaisia. "Maan tavan" mukaisesti Valtion liikelaitos Finavia tekee mittaukset ja raportit sen sijaan, että ne tekisi jokin puolueeton tutkimuslaitos. Finaviaa on siis uskominen vaikka se on syyllistynyt ympäristörikokseen laskemalla surutta kemikaaleja lentoaseman maaperään. Lentomelu on syynä melulle altistuneiden alueiden asuntojen ja tonttien huonoon hintakehitykseen ja jopa arvon menetykseen. Maksaja ei voi olla muu taho kuin Finavia, joka kerää toiminnasta myös voitot. Vantaan kaupungin passiivinen asenne meluhaittoja kohtaan johtuu varmaakin lentoaseman maksamista veroista kaupungille. Raha puhuu -asukkaat olkoot hiljaa.! Sopii vaan toivoa, että asia menisi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja tässäkin maassa jokin oikeus toteutuisi. Myös Vantaallakin asuvalla pitäisi olla oikeus ympäristönormien mukaiseen asumiseen.
Vantaan kaupunki ei ole tehnyt yhtään aloitetta tai muuta toimenpidettä jolla Finavia painostettaisiin vähentämään vanhojen asuinalueiden harmina olevaa lentomelua tai kuten edellä kerrottiin, kolmannen kiitotien alle jääneiden kärsimystä.
Osallistu keskusteluun
Uusimmat
- (08:00) Keski-ikäisen kirjailijan sydän käy rippikoulua
- (07:30) Kaupungintalon remontti tulee 1,3 miljoonaa arvioitua kalliimmaksi
- (07:00) MM-jäillä on nyt tosi kyseessä
- Kummitussirkka matkii kasveja - katso video!
- Suomisoulin tienraivaaja Sami Saari jaksaa yhä puskea
- Suomalaissurffarit lautailivat valokeilaan
- Koiraharrastus otti Ojangossa jättiloikan
- Näin peset ikkunat kätevästi – katso vinkit 6
Uusimmat blogit ja kolumnit
