Kuvalehti: Näin kunnat aiotaan yhdistää - katso salainen kuntakartta

Ihan kiva, että kartta tuli julki ennen pressanvaaleja. Kannattaa kokoomuksen kannattajienkin funtsailla uudestaan ketä äänestää.
Sehän on oikein hyvä vastalause kuntien yhteen jyräämiselle, että jättää Niinistön ilman ääniä!
Järjetöntä tämmöinen sanelupolitiikka, missä yksi hennavirkkunen pystyy päättämään erittäin suurista asioista!

Haluan Vantaan pysyvän itsenäisenä, Helsinki havittelee Vantaata lentokentän, Aviapoliksen, Kehäradan, muiden hyvien liikenneyhteyksien ja pääradan lähistön rakennusmaiden takia. Pakkoliitosten toteutuessa, korsolaisena haluaisin mieluummin kuulua Keravaan kuin Helsinkiin. Liitos olisi luonnollinen, rajat suoriksi.

toivottavasti kaikilta presidentti ehdokkailta kysytään oma mielipide tähän kuntauudistukseen, kuten myös vantaan päättäjiltä.

Tietää vähän ketä äänestää jne :)

Suomi on vauras maa, rahaa on. EUROJA riittää.
Länsi Uudellamaalla on euroja mennyt paljon kutaliitosneuvotteluihin, joita on Lohja, Siuntio, NummiPusula ja Karjalohja neuvotelleet.
Useita kokousia ja paljon materiaalia. Tämä on tehty kuntien tahosta VAPAAEHTOISESTI. Ei siis kyse pakkoliitoksesta.
Mistäs euroja taas ,jos tuon kartan mukaan alettaisiin uusia neuvotteluja käymään ??
Mistä ne rahat sitten jäisi uupumaan, koska eihän kunnilla mitään "sivupankkia" ole mistä euroja voi pumapata aivan miten vaan.
Tämähän taisikin mennä nyt Länsi Uudellamaalla kielipolitiikaksi tämä kuntaliitosasia ????

Jippii,kun toi liitos tulee,niin vihdoinkin Korsolaisista tulee stadilaisia.
Sitten ton Guggenheimin vois rakentaa Korsoon.
Siellä on asiantuntevaa yleisöä.

miten ois k-nummi,espoo(sis.veroparatiisi),vihti,n-järvi,hyvinkää,kerava,tuusula,järvenpää,sipoo ja hgin järkevät alueet. suomen pääkaupunki voisi olla "auvoisa,utopistinen,suuruudenhullu" ja nyt myös pieni vironniemen eteläosa, jossa asuvat(pajunen,vapaavuori jne) voivat aivan rauhassa leikkiä gugeillaan ja meren alle jäävillä asuinalueillaan.

sen ylle jää mahtava Uusimaa(n.milj as.), jonka asukkaat yhdessä omilla rahoillaan suunnittelevat toimivia yhteyksiä ja keskuksia sekä hyvää elämää.

konsepti vapaa=)

Klaukkala ja Kerava ansaitsee paikkansa ennemminkin pk-seudulta. Luulen että paikallisilta suuralueiden asukkailta ei näy intoa yhdistyä mäntsälään asti...

RANE, oli tutkittu,että jos kuntaliitos tehtäisiisn Lohjan,NummiPusulan;Siuntion ja Karjalohjan kanssa niin Kokoomus saisi eniten valttustopaikkoja ja toiseksi tulisi Demarit. RKP menettäissi paikkoja. Tätä kuntaliitosta on neuvoteltu ja kahteen kertaan äänestettykin Siuntiossa.
Mutta jos tämän esiin päässeen kuntaliitoskartan mukaan äänet jakautuisi, niin silloin RKP:n kannatus olisi aivan eriluokkaa. Tässä tätä poliittista peliä, mitä "rehellisesti"?? pelataan.!!!

Muistattehan että tähän keskusteluun ei presidenttiehdokkuus kuulu millään tavalla. Pressavaalissa on tarkoitus valita Suomelle edustaja, eikä mitään sen kummempaa. Kuntaliitokset ja muu politiikka on asia erikseen.

Kuntauudistus2012 – vanhan maailman 12. hetkenä

Kuntakokoa on pyritty sovittamaan kullekin aikakaudelle sopivaksi.
Kuntakoon perusmuuttujia ovat olleet pinta-ala ja väkimäärä sekä liikkumisen mahdollisuudet ja tarpeet.
Junat ilmestyivät Suomeen 1800 –luvun jälkipuoliskolla. Autoja alkoi olla 1900 –alun alkupuolella jo merkittäviä määriä Suomessa.
Mutta vielä toista maailmansotaa ennen autot olivat kalliita suomalaisille ja maaseudun tiet huonoja ja hitaita. Huomattava osa suomalaisista sai elantonsa maataloustöistä, joita ei ollut koneellistettu.
Toisen maailmansodan jälkeen autot halpenivat ja maatalous koneellistui (traktorit, leikkuupuimurit jne.). Maaseudulle saatiin kunnon tiet.
1960 –luvulla ihmisiä alettiin pelotella öljyn ja muitten fossiilisten polttoaineitten loppumisella. 1970 –luvulla ja 1980 –luvun alussa oli pari öljykriisiä, jotka nostivat öljyn hintaa. Mutta ne olivat öljynviejämaitten tuotantoboikotteja, jotka ratkaistiin etsimällä öljyä muista maista.
Öljynhinta nousi pysyvästi niin paljon, että öljyä kannatti nostaa Pohjanmereltä ja muilta matalilta merialueilta. Öljyä ei kannattanut enää käyttää talojen lämmityksessä.
Kuitenkin 1990 –luvulla öljy oli halpaa, vaikka ei niin halpaa kuin ennen 1970 –lukua. – Ylenmääräisenä pidetty autoilu uhattiin lopettaa bensaveroilla, ruuhkamaksuilla ym. keinoilla, joilla pyrittiin nostamaan autoilun hintaa.
1990 –luvulla ihmisiä alettiin pelotella sillä, että fossiilisten polttoaineitten käyttö lisää ilmakehän hiilidioksidimäärää liikaa. Silloin ilmasto lämpenee niin paljon, että mannerjäätiköt alkavat sulaa.
Mutta johtavat poliitikot pitivät ilmaston muutosta yhtenä poliittisena aiheena, jota kannatti julistaa imagon vuoksi, mutta ei ole tarvetta ottaa vakavasti. – Niinpä Saksa ja Venäjä investoivat Itämeren kaasuputkeen n. 15 miljardia euroa, jotta Saksa voisi kuluttaa enemmän maakaasua. Ensimmäinen putkilinja rakennettiin 2005 – 11. Toinen linja ei ole vielä valmistunut. – Kiina, Intia ja muut nousevien talouksien maat keskittyivät paljolti kivihiilen avulla varmistamaan sen, että talouskasvua varten on riittävästi energiaa.

Kuitenkin runsasväkisten nousevien talouksien maitten (Kiina, Intia jne.) talouskasvu nosti öljyn kysyntää niin paljon, että halvan öljyn aikakausi päättyi 2000 –luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Vielä 1990 –luvulla tynnyrillisen öljyä sai n. 30 nykydollarilla (ks. Wikipedia/2000s energy crisis).
Myös kivihiilen ja maakaasun hinta nousi, vaikka nousut olivat selvästi pienempiä kuin öljyn hintanousu.

Öljyn hinnannousun seurauksena alettiin suosia nestemäisiä biopolttoaineita autoissa, joukkoliikennettä ja raideliikennettä.
Energianhinnannousu sai ihmiset käyttämään maalämpöä, joka on paikallisesti tuotettua energiaa.
Poliitikot alkoivat suosia erilaisilla tukiaisilla tuulivoimaa.

Fossiilisten polttoaineitten käyttö on lisääntynyt huomattavasti 1990 –luvun alusta lähtien, vaikka poliitikot ja media ovat julistaneet parinkymmenen vuoden ajan ilmastohuolestumista. – Nykyisellä fossiilisten polttoaineitten kulutustahdilla 2020 –luvulla ilmasto lämpenee kaksi astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Joittenkin arvioitten mukaan tämä jo riittää siihen, että mannerjäätiköt alkavat sulaa.

1990 –luvulla alkoi internetin aikakausi. Yhä enemmän erilaista tietoa on saatavissa internetin kautta. On olemassa internetlehtiä. Kunnilla, valtion virastoilla jne., yhtiöillä, yhdistyksillä jne. ovat omat internetin kotisivustot. Yhä useammalla poliitikolla ja muillakin on oma internetin kotisivusto, jossa hän esittelee itsensä, tavoitteensa, harrastuksensa jne. Keskustelu kukoistaa nettilehtien palstoilla, blogeissa, erillisissä keskustelupalstoilla ym. internetissä. Sähköposti on tärkeä yhteydenpitokanava. Jne.
On kirjoitettu paljon siitä, että toimistotyöt voisivat siirtyä kotiin hyvien internetyhteyksien ansiosta.

Suomi ja pitkälle muutkin länsimaat elivät inflaatiotaloudessa toisen maailmansodan jälkeen 1980 –luvulle asti. Sen jälkeen alkoi matalan inflaation aikakausi.
Inflaatiotaloudessa piti minimoida rahavarat ja hankkia rahoilla omaisuutta. Silloin rakennukset ja varastot olivat hyviä investointikohteita.
1980 –luvulla siirryttiin kuljetuksiin perustuvaan talouteen, jolloin pyrittiin pieniin varastoihin. Iskulauseena oli ”Just in time”.
Saapa nähdä, miten kalliit kuljetukset ja paikallinen energiatuotanto vaikuttavat talouden toimintatapoihin.

-------------------------------------------

Kuntauudistus perustuu pinta-alalta laajoihin kuntiin.
Tässä on taustalla aikakausi, jolloin öljy oli halpaa autoille, sekä jolloin energiaa tuotettiin keskitetysti fossiilisilla polttoaineilla ja ydinvoimalla. – Mutta tämä aikakausi päättyi 2000 –luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin öljyn hinta nousi voimakkaasti.
Myös internetin merkitys on ymmärretty väärin. Vaikka internet on tehokas yhteydenpidon väline, niin lähipalveluja tarvitaan edelleen: lasten, sairaitten ja vanhusten hoito, kaupat jne.

Mutta siirtyminen uuteen aikakauteen on vielä kesken: vielä ilmasto ei ole lämmennyt niin paljon, että mannerjäätiköt alkaisivat sulaa. Niinpä ei ole voimakasta painetta vähentää kivihiilen ja maakaasun käyttöä.
Nousevat taloudet vähitellen saavuttavat länsimaitten kulutustason. Niinpä länsimaisella kulutustasolla on yhden miljardin ihmisen sijasta 4 miljardia ihmistä. – Tämän seurauksena esim. autojen polttoaine on kallista, vaikka öljy voidaankin korvata nestemäisillä biopolttoaineilla.

Maailman siirtyminen uuteen aikakauteen on kesken. Ja vielä enemmän kesken on maitten sopeutuminen uuteen aikakauteen.
Nyt on huono ajankohta kuntarakenteen muutokseen. Parinkymmenen vuoden päästä tiedetään, miten Suomi sopeutui uuteen aikakauteen, ja millaisia vaatimuksia se aiheutti Suomen kuntarakenteelle. – Silloin joudutaan todennäköisesti tekemään uusi kuntarakenneremontti.

Kaikki merkittävät puolueet ovat ilmoittaneet vastustavansa kuntien pakkoliitoksia, kokoomus viimeksi kaksi päivää sitten puheenjohtaja Kataisen haastattelussa. Ministeri Virkkusella näyttää olevan ihan oma agendansa, jossa muita ei kuunnella eikä keskusteluun ryhdytä.
Keskisuurten kuntien yhdistämisellä ei synny enää mittakaavaetuja; suurten kuntien yhdistämisessä kustannukset vain kasvavat. Keskeistä on, miten hyvin kunta toimii palvelujen tuotannossa. Vantaalla syntyy säästöä yli 400 euroa asukasta kohti vuodessa verrattuna Helsingin tapaan toimia; Espoon kustannukset ovat hieman Vantaata korkeampia.

Jos se näin menee miksi Nurmijärven puolelta yritetään klaukkalan ohikulkutietä hyrylään vantaan puolelta,pysykää siellä puolella nurmijärvi tuusula omissa ympyröissä.

Vanhanen ja Katainen on vahvistanut tapaa "olla kommentoimatta keskeneräisiä asioita". Tämän vuoksi asioita voidaan valmistella ilman kansalaiskeskustelua. Päätöksenteon läpinäkyvyys unohdetaan. Oltiin kuntarajoista mitä mieltä tahansa, tämänkaltainen poliittinen kulttuuri ei sovi länsimaiseen demokratiaan.

Virossa kaikki päätöksenteon valmisteluasiakirjat - siis kaikki - ovat verkossa luettavissa. Siksi asioista nousee keskustelua jo varmaisessa vaiheessa, ja valmistelun julkisuus vaikuttaa positiivisesti päätöksentekoon.

Koska Helsingin talous on kuralla se haluaa väkisin maksajia Espoosta ja Vantaalta omille mokilleen. Näin ollen jos "Virkkuset" tehdään ja pakkoliitokset tapahtuvat on Helsingin päättäjille pistettävä lopputili kouraan ja jaettava päätöksenteko ja hallintouudistus helsinkiin niin että kulut laskevat Vantaan ja Espoon tasolle.
Ja Guggenheimit saa unohtaa kokonaan. En halua Espoolaisena maksaa verovaroilla moista " roskaläjää". Meillä on hienosti toimiva WeeGee ja vantaalla omansa. Hesassa on jo Ateneum ja tarpeeksi monta Kiasman näköistä talorumilusta. Uspenskin hieno katedraali on peitetty todella rumalla talohirvityksellä. Helsingissä on hienoja vanhoja taloja joihin voisi saneerata Gugi-museon ei aina tarvitse rakentaa uusia seiniä.

No niin, nyt on selvitys kaikkien luettavissa.
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20120206Elinvo/name.jsp

Uudenmaan aluetta käsittelevässä osassa ensisijaisena ehdotuksen näyttää olevan Tuusula, Kerava, Järvenpää ja Nurmijärvi yhdistelmän muodostaminen.

Mutta on siellä sitten työryhmältä toinenkin näkemys:

Nurmijärvi
Työryhmä toteaa lisäksi Nurmijärven osalta, että sen toissijaisena vaihtoehtona on jakaminen siten, että Rajamäki ja Kirkonkylä liitettäisiin osaksi Hyvinkään, Riihimäen,
Hausjärven ja Lopen muodostamaa kuntaa ja Klaukkala osaksi kuntaa, jonka muodostavat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo. Klaukkala suuntautuu työssäkäynnin ja asioinnin osalta vahvasti pääkaupunkiseudulle valtatie 3:n kautta. Klaukkalan taajaman liittäminen em. uuteen kuntaan olisi toiminnallisesti ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta perusteltua.

Ei Helsinkiin. Länsi-Vantaa tulee yhdistää Espooseen.

Pakkoliitokset on tehtävä,kepu rakensi joka kylään kuntakeskukset,eli kuin sieniä sateella,samoin kepuministerit rakensivat omat kylätiet veronmaksajien piikkiin,sossut samoin sosialisoi kaikki virastot valtion virka viran päälle,se ,nämä vääryydet on vihdoin korjattava ,valtion turhista päällekkäisviroista on vihdoin tultava loppu.eduskunta myös saa pakkosäästää,Sauli oli oikeassa puhemiehenä ollessaan.Kulukorvaukset ja kaikki ilmaisedut pois kansanedustajilta!!!!Siitä tulee myös säästöjä.Kepulla ja sossuilla on itku silmässä kun heidän virheitä korjataan ja ovat paitsiossa.Se on ihan oikein.

Outi Mäkelä voisi olla riittävän ansioitunut uuden suurkunnan muutosjohtajaksi.
Hänen lausunnot ilmaisevat valmiutta ko. tehtävään.