Rikoksia tehdään useimmiten humalassa

(PÄÄKIRJOITUS) Suomalaiset ovat kunnostautuneet viinanjuonnissa kautta aikojen. Kun täältä lähdettiin siirtolaisiksi, härmäläinen viinapää niitti mainetta eri maailmankolkissa. Pohjois-Amerikassa suomalaisista tuli tunnettuja kapakkahäirikköjä intiaanien ja irlantilaisten ohella.

Machoileva, runsas alkoholinkäyttö leimaa yhä juhlimiskulttuuriamme. Ei olekaan yllätys, että merkittävä osa rikoksista tehdään umpihumalassa Vantaalla ja muualla maassa. Kärjistäen voi sanoa, että ilman viinaa poliisi olisi työtön.

Järkevän ihmisenkin mieli saattaa sumentua pahasti yltiöhumalassa. Viinan negatiivisia vaikutuksia tehostaa se, että Suomessa, toisin kuin monissa muissa maissa, alkoholia juodaan usein ilman, että samalla syötäisiin kunnolla.

Tai ruokaillaan täälläkin, mutta usein vasta rähinäkunnossa nakkikioskilla.

Pahoinpitelyjen, vahingontekojen ja monien muiden rikosten väheneminen lähtee juomistapojen muutoksesta: kohtuukäyttö kunniaan ja alkoholinkäyttö keskeisemmäksi osaksi ruokailua.

Aikoinaan alkoholia sai ravintolasta vain ruokaa tilaamalla. Suomessa ei tarvita uusia kieltoja tai rajoituksia, vaan positiivinen asennemuutos, joka voi syntyä kampanjoilla, mainoksilla, ruoka- ja juomaohjelmilla, keskusteluilla.

Ruoka- ja juomakulttuurimme on jo muuttunut kansainvälisemmäksi, mutta vallalla on yhä vanhanaikaista örvellysasennetta. Yksi myönteistä kehitystä hidastava tekijä on se, että Vantaalla ja muualla maassa on turhan kallista viettää ravintolailtaa.