Hiekoitukseen pitää uhrata aikaa ja rahaa

(PÄÄKIRJOITUS) Pitkä syksy on ruostuttanut jalkakäytävien kunnossapitäjät. Kevyen liikenteen väylät ovat paikoittain todella huonolla hoidolla ja hiekan murusia joutuu odottamaan kulkureiteille pitkälle päivään asti, vaikka suurin osa ihmistä liikkuu heti aamutuimaan.

Välillä näkee myös erikoisia valintoja siitä, minne soraa on kylvetty. Parkkipaikan autoille hiekkaa riittää, mutta ei jalankulkijoille kadulla. Näin oli esimerkiksi Havukoskella viime viikolla.

Lämpötilan noustessa jalkakäytävät muuttuvat sohjoksi, koska pientä määrää lunta ei aurata pois. Ja kun sohjo jäätyy, väylä on muhkuraisen liukas eikä hiekka toimi siinä kitkana. Toisinaan aurat höyläävät jalkakäytävistä liukkaita peilipintoja eikä kukaan heitä hiekkaa päälle.

Hiekoittaminen kannattaisi ottaa vakavasti. Siitä on tutkittua tietoakin, että liukastumistapaturmien ennaltaehkäisystä kertyisi moninkertaiset säästöt kustannuksiin verrattuna.

Kun työikäinen kaatuu ja murtaa kätensä tai jalkansa kivuliaasti, siitä seuraa pitkä sairausloma ja iso lasku monen maksettavaksi. Kun iäkäs ihminen menee nurin, on usein elämänlankakin katkolla. Kun vanhus joutuu vuodepotilaaksi, käy usein niin, ettei hän enää palaa kotiin.