Vantaalaislätkän tulppana töröttää hallipula

Jääkiekon harrastajamäärät ovat pääkaupunkiseudulla lievästi nousussa. Selitys tähän on lähinnä aikuisten harrastekiekon voimakas kasvu.

Suomen Jääkiekkoliiton eteläisen alueen aluepäällikkö Antti Lassinharju joutuu toteamaan, että lasten ja nuorten kohdalla harrastajien määrässä on lievää laskua lähinnä 10–14-vuotiaiden ryhmässä.

– Liiton 4–7-vuotiaille luoma Leijona-kiekkokoulu on tuonut runsaasti uusia harrastajia. Tämä, viime kevään maailmanmestaruus ja tulevat MM-kotikisat ovat Suomi-kiekolle loistavia pr-valtteja, uskoo Lassinharju.

Vantaan hallitilanne on koko Suomen heikoin.”

Vantaa on aivan oma lukunsa. Aluepäällikön mukaan heikkojen jäähalliresurssien takia harrastajamäärää ei pysty siellä nykyisestään kasvattamaan, vaikka se olisi muuten mahdollista.

Espoossa nuorten kiekkoilijoiden määrä on noussut jonkin verran, Helsingissä luvut ovat ennallaan.

Kiekkomies tietää, että jääkiekon lisäksi nykyään on lajeja joka lähtöön. Valinnanvaraa perheillä on yhä enemmän.

Positiivistakin kehitystä on tapahtunut, jossain.

– Halleja on tullut lisää hyvään tahtiin. Sen myötä junioreiden harjoitusajat ovat tulleet inhimillisiksi ja aikuisten harrastekiekko on aikaistunut parilla tunnilla. Espoossa ja Helsingissä jäähallitilanne on melko hyvä, mutta Kauniainen tarvitsisi toisen hallin.

– Vantaan jäähallitilanne on koko Suomen heikoin. Vantaa tarvitsisi pikaisesti lisää jäähalleja.

Poikiin verrattuna tyttökiekon harrastaminen on kovin pientä, mutta se kasvaa vähitellen.

– Muutamat seurat ovat erikoistuneet tyttökiekkoiluun. Vantaalla sitä pyörittää Kiekko-Vantaa Tikkurilassa. Jotta harrastajia saataisiin lisää, järjestetään kauden aikana eri puolilla pääkaupunkiseutua Girls Hockey Day -tapahtumia, muistuttaa kiekkomies.

Aluepäällikkö kertoo, että Suomi-kiekon tulevassa strategiassa lasten ja nuorten harrastaminen ja kilpaurheilu ovat omia kokonaisuuksiaan.

– Tavoitteena on, että liian varhain harrastus ei ole liian totista. Arjessa monipuolisuuden, iloisuuden ja kannustavan ilmapiirin tulisi olla jatkuvasti läsnä.

– Toisaalta alusta asti halutaan korostaa vaatimustasoa. Siinäkin korostuu ensisijaisesti opettaminen ja lapsesta välittäminen positiivisessa hengessä, esittelee Lassinharju.

Liian aikainen erikoistuminen saattaa polttaa nuoren loppuun.”

Hän tietää, että välillä harrastus otetaan turhan tosissaan.

– Vanhemmat saattavat puuttua lapsen harrastamiseen liian aktiivisesti ja harrastaminen muuttuu aikuisten ehdoilla toteutuvaksi.

Suomalaisessa jääkiekossa D-junioreissa eli 14-vuotiailla alkaa pelaajakartoitus alue- ja maajoukkueita varten.

Aluepäällikön mukaan silloin on sopiva aika alkaa suhtautua harrastukseen jo hieman vakavammin.

– Liian aikainen erikoistuminen saattaa polttaa nuoren loppuun turhan aikaisin. Tässä vanhemmilla ja valmentajilla on iso vastuu, muistuttaa Jääkiekkoliiton mies.