Kansa tyrmää Guggenheim- museon rakentamisen
-
Kuva: David M. Heald © The Solomon R. Guggenheim Foundation, New YorkVuonna 1997 Bilbaoon valmistunut Guggenheim-museo on ollut turistivetonaula, jollaiseksi myös Helsingin museohanketta on esitelty. Hankkeella on kuitenkin myös epäilijänsä.
Guggenheim-museon rakentaminen ei saa kannatusta kansalta. Taloustutkimuksen Suomen Lehtiyhtymälle tekemässä kyselyssä selvästi yli puolet, 58 prosenttia, ilmoitti vastustavansa museota. Guggenheimia kertoi kannattavansa joka neljäs vastaaja ja 17 prosenttia ei ollut päättänyt mielipidettään.
Kyselyyn vastasi 1 002 ihmistä 11.-17. tammikuuta, suurin osa Etelä- ja Länsi-Suomesta. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttia suuntaansa.
Vastaajilta kysyttiin myös, uskooko hankkeesta esitettyjen kustannuslaskelmien pitävän paikkansa, vai kustannusten ylittyvän tai alittuvan. Selvästi useampi kuin kaksi kolmannesta, 81 prosenttia, oli sitä mieltä, että kustannukset tulevat olemaan laskettua korkeammat. Laskelmien pitävyyteen uskoi vain yhdeksän prosenttia vastaajista.
Yksi prosentti uskoi kustannusten olevan arvioitua vähäisemmät ja yhdeksän prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Vastaajat saivat esittää arvionsa myös Guggenheimin arvioidusta kävijämäärästä.
Museossa on sanottu käyvän arviolta puoli miljoonaa kävijää vuodessa, joka on yli tuplasti enemmän kuin esimerkiksi Ateneumin kävijämäärä. Reilut kaksi kolmannesta, 68 prosenttia uskoo kävijäarvion alittuvan. Arviota piti oikeana 22 prosenttia vastaajista ja arvioitua suurempaan kävijävirtaan uskoi vain neljä prosenttia vastaajista.
Eniten kannatusta amerikkalaisen lisenssimuseon perustaminen Helsinkiin keräsi uusimaalaisten ja vihreitä äänestävien (41 prosenttia) keskuudessa.
Uudellamaalla asuvista vastaajista hieman alle kolmannes, 29 prosenttia kannattaa museota.
Vihreitä äänestävistä puolestaan 41 prosenttia rakentaisi Guggenheimin Helsinkiin. Muista puolueista vihreitä äänestävät eroavat myös siinä, että heistä miltei joka kolmas luottaa museon kävijäarvion pitävän kutinsa, kun muiden puolueiden kannattajilla luottamus on vielä selvästi vähäisempää. Kuitenkin vihreistäkin selvä enemmistö, 61 prosenttia, arvelee, että museo vetäisi arvioitua vähemmän vierailijoita.
Hieman yllättäen kovinta Guggenheimin vastustus on RKP:tä äänestävien joukossa, sillä heistä 81 kertoo vastustavansa museota. Jyrkästi Guggenheimia vastaan ovat myös perussuomalaisten äänestäjät, joista 79 prosenttia ei halua museota Helsinkiin.
Suopeimmin Guggenheimiin suhtautuvat vihreiden äänestäjien lisäksi kokoomusta äänestävät, joista hiukan yli joka kolmas, 34 prosenttia kannattaa museota.
Kävijäarvion paikkansapitävyyteen eivät kuitenkaan kokoomuksen kannattajatkaan usko, sillä 70 prosentin mielestä todellinen kävijämäärä on vähemmän kuin esitetyt arviot.
Kokoomusta äänestävistä myös 86 prosenttia uskoo kustannusten olevan ennustettua korkeammat.
Kommentit
Guggenheim-museosta pitää tehdä katajanokan laiturissa oleva lasinen/rst luksusristeilijä ja laiturin päälle valtava kultainen Aalto-jakkara, jonka alta liikenne kulkee. Maksaja on suomen telakkateollisuus ja Aalto-säätiö.
Voisikohan Pajunen yksilöidä mitä Suomen kansalainen hyötyy Guggenheim museosta.
Mitä järkeä tuollaisessa kysymyksenasettelussa on?
Onko todellakin niin, että 58 % suomalaisista vastustaa jotenkin periaatteellisista syistä Guggenheimin rakentamista Suomeen? Vai vastustaako 58 % suomalaisista Guggenheimin rakentamista Suomeen, mikäli Helsingin kaupunki joutuu sen maksamaan? Vai vastustaako 58 % suomalaisista Guggenheimin rakentamista Suomeen, mikäli valtio joutuu sen maksamaan?
Edellä olevista vaihtoehdoista 1 ja 2 tuntuvat järjettömiltä.
Ensiksi, Helsinki ei ikinä tule maksamaan Guggenhein museoo yksinään ilman valtion apua.
Toiseksi, rakennus- ja suunnittelukustannukset tulevat olemaan paljon nyt ilmoitettuja suuremmat.
Kolmanneksi, museo ei pysty omilla tuotoillaan edes maksamaan lisenssi- ja ylläpitokuluja.
Neljänneksi, valtion peruspalvelut on ensiksi saatava kuntoon, eikä valiteta ainaista rahapulaa.
Solomon Guggenheim teki nimensä kuolemattomaksi rakennuttamalla museonsa New Yorkin Central Parkin reunaan Fifth Avenuelle. Vuonna 1959 valmistunut Frank Lloyd Wrightin suunnittelema rakennus on nähtävyys sellaisenaan. Hildegard Rebay von Ehrenwiesen eli Hilla Rebayn maulla ja taidepoliittisin valinnoin hän hankki laajan kokoelman abstraktia taidetta, jota kadunmieskin pääsee näkemään 18 dollarin maksusta.
Solomon Guggenheimin oli upporikas kaivosmies jahänen puolisonsakin os. Rothschild, maailman vaurainta pankkiirisukua. Säätiöllä on varaa rakentaa museoita minne haluaa, mutta liikeneron mainetta vaalii ja luontoon sopii paremmin maksattaa ne muilla ja kerätä rakentajilta royaltya nimen käytöstä. Nyt se arvioi Helsingin kyyllin vauraaksi rakentamaan 140 milj. Euron Guggenheim museon ja maksamaan nimestä 30 milj. Euron royaltin säätiölle.
Royalty ei liene säätiölle merkittävä tulo, mutta sen maksaminen on tunnustus Guggneheimin nimelle, jonka takana on raamatullinen legenda Kuningas Salomon kaivoksista. Historiankirjoitus eli luova mielikuvitus yhdistää ne Jordaniasta löydettyyn kolmen vuosituhannen takaiseen kaivokseen, josta arvellaan saadun kuparia ja ehkä hiukan kultaakin. Solomon Guggenheimin rikkaudet ovat nekin peräisin kuparikaivoksista Meksikossa ja Chilessä sekä Yukon joen kullasta.
Sen että Deutsche Bank kumarsi syvään ja maksoi Guggenheim museon rakentamisen Berliiniin voi ymmärtää anteeksipyyntönä holokaustista sen lisäksi, että Länsi-Saksa on miehitetty maa. Berliinin muurin kaaduttua Neuvostoliitto veti joukkonsa Itä-Saksasta mutta jenkki ei hievahtanutkaan. Saksan kultavarantokin on edelleen panttina Amerikassa.
Suomi kun on vielä vapaa maa, meillä on tilaisuus neuvotella ja osoittaa ymmärtävämme jotakin rahan päälle. Helsinkiin Mannerheimin tien varrelle valmistui 1998 uusi museorakennus Kiasma, jonka tärkein rakennusmateriaali valo tekee siitä yhtä ainutlaatuisen kuin mikä tahansa Guggenheim museo. Meillä on näytön paikka myydä Kiasma Guggenheim säätiölle 140 milj. eurolla ja velvoitteella vastata käytttökuluista tästä eteenpäin. Voimme jättää 30 milj. euron royaltimaksun perimättä kunhan suomalaisille varataan vapaa sisäänpääsy kaikkiin näyttelyihin kaikkina aikoina eikä rakennuksen käyttötarkoitusta muuteta ilman myyjän suostumusta.
Osallistu keskusteluun
Uusimmat
- 08:00 Kouluratsastuksen kärkinimet kohtaavat Peuramaalla
- 07:30 Ylioppilaita Vantaalla jo 60 vuotta
- Havana Black ei haikaile Hollywoodiin
- Robinin kesä kuluu merellä ja keikkaillessa
- Vantaalainen Jussi Vasara on keskikentän luottopelaaja
- Junnujen Vantaa Cupia ei järjestetä tänä kesänä 1
- Yli 19 000 kuntoilijaa hölkkää Naisten kympillä
- Varietee loisti SM-kisoissa kultaisesti
Uusimmat blogit ja kolumnit
