Päiväkotien luomupuuro on vasta alkua

Vantaan päiväkodeissa syödään nyt kolmesti viikossa aamupalaksi luomupuuroa. Tämä on vasta alkua luonnonmukaisten raaka-aineiden taipaleella: seuraavaksi päiväkodeissa siirrytään todennäköisesti myös luomuleipään tai -maitoon, mutta täysin ongelmitta se ei käy.

Kaupungin poliittinen tahtotila on samanlainen kuin Helsingissä: Vantaan luomuohjelman mukaan puolet päiväkotiaterioiden raaka-aineista tulisi olla luomua vuoteen 2015 mennessä.

Haasteina ovat hinta ja saatavuus.

– Luomuviljelmiä on Suomessa vain vähän, ja Vantaan päiväkodeissa on 10 000 lasta, sanoo Vantaan tilakeskuksen palvelupäällikkö Liisa Sironen.

Aikataulutkaan eivät ole helpot: esimerkiksi luomumaidon hankkimiseen pitäisi sitoutua kaksi vuotta ennen siihen siirtymistä. Toimittaja ei voi taata maidon hintaa niin pitkälle etukäteen, mutta nimenomaan hinta on kaupungille yksi keskeisimmistä kriteereistä. Karkeiden laskelmien mukaan päiväkotien siirtyminen luomumaitoon maksaisi puoli miljoonaa euroa.

Todennäköisempi vaihtoehto onkin siirtyminen seuraavaksi luomuleipään.

Luomukokeilu ei ole Vantaalla uusi ajatus. Sirosen mukaan kymmenkunta vuotta sitten Vantaalla oli noin kymmenen luomupäiväkotia, joissa kaikki ruoka pyrittiin tekemään luomuraaka-aineista. Tällainen oli esimerkiksi Patotien päiväkoti.

– Niistä jouduttiin luopumaan lähinnä raaka-aineiden huonon saatavuuden ja ajoittaisen heikkolaatuisuuden vuoksi.

Päiväkotien luomupuuro on kotimaista, pääsääntöisesti Helsingin myllyn tuottamaa. Vantaan tilapalvelut oy:n kehityspäällikön Milja Virtanen painottaa kaikissa raaka-ainehankinnoissa kokonaisuuden huomioimista. Kokonaisuudessa edes kotimaa ei aina ole se tärkein kriteeri.

Tästä on kirvonnut jo kritiikkiä: MTK:n ja maitovaltuuskunnan maitoasiamies Sami Kilpeläinen arvostelee kaupungin siirtymistä ruotsalaiseen maitoon.

Maitojen hankinta kilpailutettiin viime vuonna, ja tämän vuoden alusta maidot on toimittanut pääosin ruotsalaisten omistama Arla Ingman.

Vantaan kouluissa tarjotaan ruotsalaista maitoa.”

– Suomen pohjoisimmat meijerit ovat kauempana kuin vaikkapa Ruotsin Västerås. Sieltä maito tuodaan tankkilaivoissa, joka on energiataloudellisin ja ekologisin kuljetusmuoto. Lisäksi purkittaminen ja suurin osa logistiikasta tehdään Suomessa.

Virtasen mukaan Vantaan kouluissa käytetään yli 200 erilaista maitotuotetta, joista kolme on nykyisin ruotsalaisia. Arla päätyi maidon toimittajaksi hinnan perusteella. Eikä sille paljoa ollut tehtävissä: julkisen hankintalain mukaan alkuperämaa ei saa olla kilpailutuskriteeri.