Asenneilmasto on uusi aluepoliittinen jakolinja

Kolumnit
Kommentoi 1

(PÄÄKIRJOITUS) Presidentinvaalien toinen kierros nosti pintaan suuret erot maan eri osien asenneilmapiirissä. Se näkyi ehdokkaiden välisessä ääntenjaossa, mutta myös äänestysprosentissa.

Helsingin seutu kokonaisuutena nousi äänestysaktiivisuudessa selvästi muun maan yläpuolelle. Kun espoolaisista lähes 80 prosenttia kävi ottamassa kantaa presidenttiin, Pohjois- ja Itä-Suomessa jäätiin jälkeen jopa 16 prosenttiyksikköä.

Se on suuri ero!

Helsinkiläiset ja jopa vantaalaisetkin olivat nyt selvästi aktiivisempia kuin maassa keskimäärin.

Asenneilmaston maantieteelliset erot näkyvät paitsi äänestysaktiivisuudessa, niin erityisesti Pekka Haaviston kannatusluvuissa. Helsingin seudulla Haavisto sai selvästi suuremman tuen kuin muualla Suomessa.

Pääkaupunkiseudulla Haavisto sai yhteenlaskien yli seitsemän prosenttiyksikköä enemmän ääniä kuin maassa keskimäärin. Seudun sisällä Helsinki puolestaan erottui omaksi Haavisto-vyöhykkeekseen, kun hän ylsi kannatuksessa Niinistön tasolle.

Vantaallakin Haavisto sai selvästi keskimääräistä enemmän tukea, mutta Espoo oli Niinistön vyöhykettä. Siellä Haavisto sai vain reilun kolmanneksen äänisaaliin.

Presidentinvaali paljasti suuret asenneilmapiirin erot maan eri osien välillä. Niiden syyt ovat paljon syvemmällä kuin suhtautumisessa seksuaaliseen suuntautumiseen.

Ennen kuin ne puhkeavat uusiksi ”aluepoliittisiksi” taisteluiksi, syyt on syytä tutkia tarkasti.

1 kommentti Kommentoi
Käyttäjän Risto Hietanen kuva
Risto Hietanen

Kommentit

8.2.2012 15:48

Risto Hietasen pääkirjoitus oli ensimmäinen aluepolitiikan huomioiva
vaalianalyysi, mitä suomalaisessa mediassa on tullut vastaan. Siitä onnittelut Vantaan sanomille.

Näiden vaalien tarjoama keskeinen oivallus ei ollut suvaitsevaisuuden nousu, vaan se erittäin ikävä havainto, että alamme olla jo pelottavan kahtiajakautunut maa.

Kumpikin pääehdokas oli hyvin leimallisesti etelän ehdokas, Haavisto vielä erikseen, vain hiukan kärjistäen, yliopistokaupunkien ehdokas. Kuopion takana aukeavassa Väyryslandiassa kummankin kannatus oli aika marginaalista. Vastakkainasettelu kärjistyy entisestään, kun muistaa Väyrysen olevan pääkaupunkiseudulla taatusti maan inhotuin poliitikko.

Tilannetta kärjistää edelleen hallituksen kaavailema kuntauudistus. Tätä sinänsä aivan välttämätöntä operaatiota toteutetaan maan parhaiden perinteiden mukaisesti erittäin salamyhkäisesti, aivan olemattomasti tiedottaen. Sokea Reettakin näkee, että uudistus on tarkoitus toteuttaa runnomalla ja väkipakolla. Tuskin on sattumaa, että sitä johtaa älykäs, kunnianhimoinen ja kovapintainen ministeri, joka on aikaisemmin profiloitunut puhumalla "katkerista työväenpuolueiden äänestäjistä". Henna Virkkusella ei taatusti ole ymmärrystä katkerien maalaisten valituksille. "Eikö kansa pääse terveyskeskukseen? Juokoot lattea."

Sauli Niinistö oli varmasti vilpitön sanoessaan haluavansa olla koko Suomen presidentti. On toisaalta hyvin helppo veikata, ettei tule onnistumaan. Niinistöä tästä on kuitenkin turha ilkkua. Tämän päivän Suomessa ei ole poliitikkoa, joka siihen kykenisi.

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.