Lapsen änkytys ei ole vanhemman vika

Kun lapsi änkyttää, ei saa heiluttaa syyttävää sormea. Sormeen voi sen sijaan pujottaa etanan, joka opettaa puhumaan kiireettä. Mallia näyttää puheterapeutti Merja Lauttaanaho.

Else Kyhälä

– Lapsen änkytyksen syynä ei ole liian ankara kasvatus, toteaa Merja Lauttaanaho.

Puheterapeuttina toimiva Lauttaanaho haluaa vapauttaa änkyttävien lasten vanhemmat syyllisyydestä.

– Änkytyksen syynä ei ole myöskään se, että lapsi on säikähtänyt jotain pahanpäiväisesti.

Niin luultiin ennen. Nyt on tutkittu ja tiedossa, että änkytyksellä on aina neurologinen syynsä.

Änkytyksellä on aina neurologinen syynsä.”
Ennen vallalla ollut pelästymisselitys on Lauttaanahon mielestä tavallaan ymmärrettävä.

– Jokin tilanne, esimerkiksi vauvan syntymä tai läheisen kuolema, voi laukaista änkytyksen. Se kuitenkin edellyttää, että lapsella on änkyttämiseen alttius.

Joskus änkytys kertoo siitä, että lapsen kielellinen kehitys on niin nopeaa, ettei motoriikka pysy mukana.

– Lapsi ei malta muodostaa puhetta rauhassa, kun asiaa ja sanoja on paljon.

Jokainen esittämistilanteessa väpättävään ääneen tutustunut tietää, miten toisten arvioiva katse vaikuttaa. Sydän hakkaa, kädet hikoavat, mietit: tulevatko sanat ja miltä ne kuulostavat.

Änkyttäjälle puhetilanteisiin liittyvä pelko voi olla jokapäiväistä.

– Änkyttäminen voi rajata sosiaalista kanssakäymistä merkittävästi. Änkyttämisen voimakkuus ei kerro, miten häiritsevänä änkyttäjä sen kokee.

Änkyttämisestä kärsivillä on lapsuudestaan rutkasti kertomuksia siitä, kuinka änkytys on antanut muille syyn kiusata. Jopa opettajat ovat saattaneet puuttua oireisiin tahdittomasti.

– Lapsen änkytykseen saa aikuinen puuttua, kunhan tyyli on oikea. Lapselle voi sanoa, että nyt puhe jäi pomppimaan, koetapas sanoa rauhallisemmin. Ihan samoin kun todetaan, että nyt sinulla vuotaa nenä, niistäpäs, valistaa Lauttaanaho.

Lapsen änkytykseen saa aikuinen puuttua.”
Änkyttäminen on ongelma, jonka helpottamiseen, jopa parantamiseen, löytyy onneksi kikkoja. Yksi niistä on etanapuheen opettelu.

– Etanapuheessa takkuamaan jäävä sana sanotaan korostetun hitaasti. Puheen hidastaminen ja jaksottaminen on tärkeää. Kiire ja jännitys pahentavat oireita.

Vantaalla änkyttävien lasten perheille järjestetään ryhmätapaamisia, joissa myös vanhemmat oppivat erilaisia tekniikoita.

– On tärkeää, että vanhempi osaa säädellä omaa puhenopeuttaan ja antaa lapselle mallia sujuvammasta puhetavasta.

Ryhmät ovat saaneet Lauttaanahon mukaan kiitosta aina ministeriltä asti.

– Peruspalveluministerinä ollessaan Paula Risikko mainitsi eräässä lehtihaastattelussa Vantaalla pidettävät perhekurssit. Hän totesi, että kunnissa tehdään hyvää puheterapian kehitystyötä.

Änkytys

Änkytys on puheen jatkuvuuden katkeamista.

Oleellista on, että puhuja kokee menettävänsä puheen hallinnan.

Änkyttäjiä on lapsista viisi prosenttia ja aikuisista noin prosentti.

Änkytys on miehillä noin neljä kertaa yleisempää kuin naisilla

Yhtä ja yleistä syytä änkytykseen ei ole toistaiseksi löydetty. Änkytys ei liity älykkyyteen.

Vantaalla änkyttävien lasten perheille järjestetään kolmen tapaamiskerran perheryhmiä.

Ryhmistä saa lisätietoa puheterapeuteilta. Yhteystiedot löytyvät Vantaan verkkosivuilta.

Puheterapiaan ei tarvita lääkärin lähetettä.

Written by:

Tiina Örn

Ota yhteyttä