Vantaan maito vaihdettiin vaivihkaa ruotsalaiseen

Vantaan hankintakeskus kilpailutti viime vuonna maidon ja maitotaloustuotteiden hankintansa. Tuotteiden toimittajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Arla Ingman oy, jonka toimittama maito tulee pääosin Ruotsista.

”Näistä päätöksistä ei paljon huudella.”Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton maitoasiamies Sami Kilpeläinen paheksuu päätöstä voimakkaasti.

– Näistä päätöksistä ei paljon huudella. Minulle asia selvisi, kun kuulin omilta lapsiltani, että koulujen maito on vaihtunut.

Kilpeläisen mukaan kuntien tulisi suosia kotimaista maitoa, jossa tuotantoketju ja laatukysymykset ovat selviä ja samalla tuetaan kotimaista työtä.

– Myös tuotteiden alkuperä pitäisi merkitä näkyviin selvästi ja reilusti. Peittelystä tai kertomatta jättämisestä jää aika erikoinen vaikutelma.

Vuoden alusta voimaan tullut maitohankinta koskee kaikkia kaupungin omia keittiöitä, kuten kouluja, päiväkoteja ja vanhustentaloja.

Valiolta ostetun maidon kokonaiskulutus Vantaalla oli viime vuonna reilut 930 000 litraa.

Hankintakeskuksen arvion mukaan jatkossa vajaat 70 prosenttia maidosta on ruotsalaista.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä siirryttiin pari vuotta sitten tarjouskilpailun perusteella ruotsalaiseen maitoon. Asiasta nousi vilkas keskustelu, joka Kilpeläisen mukaan saatiin asettumaan, kun kuntayhtymät sopivat, että toimittaja toimittaa samalla hinnalla kotimaisen tuotteen.

– Samaa menettelyä suosittelisin Vantaalle. Arla Ingmanillahan on tarjolla myös kotimaista maitoa.

”Tässä hankinnassa laadullisilla kriteereillä ei ollut mitään arvoa.”Vantaan hankintakeskuksessa päätöstä perustellaan kilpailutuksen tiukoilla laatukriteereillä. Kotimaisuus ei voi olla sellainen.

– Emme voi määrätä yritystä käyttämään suomalaista maitoa. Kilpailutuskriteerinä ei voi käyttää kotimaisuutta missään tuotteissa. Mikäli tuote vastaa sitä laatua mitä edellytämme, tulee ulkomaisen maidon olla kilpailutettaessa saman arvoista kuin suomalainen tuote, sanoo hankintakeskuksen hankinta-asiantuntija Sirpa Apell.

MTK:n Kilpeläisen mukaan hankittavien tuotteiden kotimaisuusasteeseen voidaan vaikuttaa, jos niin halutaan.

– Laadullisia kriteerejä voidaan huomioida hankinnoissa monin tavoin, ja niiden kautta voidaan ohjata valintaa kotimaisen tuotteen suuntaan.

– Tässä tapauksessa laatukriteereillä ei ollut mitään arvoa.

Kilpeläinen korostaa, että aiheeseen liittyvää materiaalia ja alan koulutusta on tarjolla riittämiin ja vaikutusmahdollisuuksia löytyy.

Myös päätöksentekijät voivat ohjata hankintoja tiettyyn suuntaan: kaupunginvaltuusto voi halutessaan tehdä periaatepäätöksen tietynlaisen ruuan suosimisesta kaupungin hankinnoissa. Vantaan valtuusto esimerkiksi hiljattain linjasi tahtovansa lisää luomuruokaa lapsille.