Lumitöihin tarvitaan lisää väkeä ja kalustoa

(PÄÄKIRJOITUS) Voi niitä äitejä ja isiä, jotka puskivat maanantaiaamuna lastenrattaiden kanssa päiväkotiin. Ilman rattaitakin oli tekemistä ja lyhytkin matka oli tuskien taival. On raskasta kyntää 15–20 sentin nuoskalumessa.

Jalkakäytävien putsaus eteni hitaasti. Joukkoliikenteen kyytiläiset hyppelevät busseista pysäkkien lumikinoksiin vielä pitkään. Välillä tuntuu, että lumitöitä tehdään vain autoja varten.

Sankka lumisade ja riittämättömän auraus tarkoittavat huonojalkaisille ja pyörätuolilla liikkuville sitä, että he eivät voi lähteä lainkaan ulos.

Jatkuva lumentulo saa hermot kiristymään. Liikkuminen on hankalaa, hidasta ja jopa vaarallista, mutta töihin, päiväkotiin, kouluun, kauppaan ja terveyskeskukseen on päästävä.

Aurauskalusto ja lumitöitä paiskivien työntekijöiden määrä ei riitä silloin, kun lunta tulee isolla kauhalla. Kuluva talvi on jo kolmas peräkkäin, jolloin emme pärjää taistelussa lunta vastaan.

Silloin tällöin joku on väläytellyt armeijan kutsumista apuun lumitalkoisiin. Voisiko sellaista edes harkita ja selvittää? Olisiko mahdollista pohtia, miten varusmiehet ja -naiset valjastettaisiin ”maanpelastustöihin”? Lumenluonti ei vaadi erityistaitoja. Lumityöt pitää vain suunnitella huolella.