Myyrmäen te-toimisto lakkautetaan

Paikalliset
Kommentoi

Myyrmäessä toimiva työ- ja elinkeinotoimisto aiotaan sulkea ensi vuoden alusta alkaen. Vantaan alueen palvelut on tarkoitus keskittää Tikkurilaan.

Muutos on osa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen laatimaa laajaa uudistusta, jonka myötä Uudellamaalla kaavaillaan lakkautettavaksi 15 toimipistettä vuosina 2013–2015.

Esitys on parhaillaan kuntien lausuntokierroksella, ja lopullisista muutoksista tiedotetaan helmikuun jälkeen.

Leikkauslistalla15 palvelupistettä

Uudenmaan Ely-keskus suunnittelee yhdistävänsä Uudenmaan alueen nykyiset kahdeksan te-toimistoa hallinnollisesti yhdeksi.

Samalla karsitaan palvelupisteverkkoa. Nykyisistä toimipaikoista leikkauslistalla ovat Hanko, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Loviisa, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula, Sipoo, Vantaan Myyrmäki, Vihti sekä Helsingin Haapaniemi, Kamppi, Kluuvi ja Malmi.

Suunnitelman mukaan toimintaa keskitetään Hyvinkäälle, Järvenpäähän, Espoon Leppävaaraan, Lohjalle, Vantaan Tikkurilaan, Porvooseen, Raaseporiin sekä Helsingin Itäkeskukseen, Pasilaan ja Ruoholahteen.

Vantaan työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Raimo Hokkanen ei pidä Myyrmäen toimipisteen lakkauttamista huonona asiana.

– Myyrmäessä on ollut oikeastaan vain nuorten palvelut, eli toimisto on nykyisinkin aika suppea. Ainut joka siitä nykyisin hyötyy, on Myyrmäessä asuva nuori, ja Myyrmäessä on vähiten nuoria Vantaalla.

– Lisäksi Myyrmäessä toimii työvoimanpalvelukeskus, jossa moniammatillinen työryhmä auttaa vantaalaisia rakennetyöttömiä. Tämä palvelu jäänee toistaiseksi Myyrmäkeen.

Myyrmäen ja Tikkurilan lisäksi Vantaalla on yrityskeskus Leijassa toimiva yrityspalvelutoimipiste. Näiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä on 114, joista vajaat sata työskentelee jo nyt Tikkurilassa.

Muutoksen mahdollisia henkilöstövaikutuksia Hokkanen ei osaa vielä arvioida. Uudistuksen taustalta kuitenkin löytyy muun muassa valtion tuottavuusohjelma, jonka mukaan työhallinnosta häviää yli 100 virkaa Uudenmaan alueella vuoteen 2016 mennessä.

– Miten ne sijoittuvat, sitä ei vielä tiedetä. Se selviää vuoteen 2015 mennessä ja riippuu siitä, missä ihmiset käyvät, missä palveluille on tarvetta.

Suurempi huoli liittyy Hokkasen mukaan palvelu-uudistuksen perimmäiseen tarkoituspohjaan. Hän arvioi passiiviseen työvoimapolitiikkaan, eli käytännössä työttömyyskorvauksien maksamiseen, kuluvan Vantaalla noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, eli lähinnä harjoitteluihin ja koulutuksiin, menee 17 miljoonaa.

– Kuvio pitäisi saada käännettyä toisin päin. Nykyisellään suomalainen työvoimapolitiikka on passiivisuutta tukevaa.

Työhallinnon palvelu-uudistuksessa otetaan käyttöön uudenlaiset palvelulinjat. Hokkasen mukaan erikoistuminen ja laadukkaat palvelut edellyttävät toimipaikoilta riittävää kokoa.

Sähköiset ja puhelimitse hoidettavat palvelut muuttavat te-toimistojen palvelutapaa, jolloin palvelujen saatavuus ei ole enää vahvasti sidoksissa toimipaikkoihin.

Käyttäjän Vesa Marttinen kuva
Vesa Marttinen

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.