Muokkaa

Vantaan Kamarikuoron 30v joulu!

Vantaan kamarikuoro, Pyhän Laurin kirkko ja Piae Cantiones

Vantaan kamarikuoro on juuri täyttänyt 30 vuotta. Juhlavuoden konserttisarjan aloittaa perinteikäs joulukonsertti, joka kaikuu Pyhän Laurin kirkon keskiaikaisista seinistä Ilona Korhosen johdolla sunnuntaina 18.12. klo 20.30.

Joulukonsertin ohjelmistossa on kolme osaa: aluksi kuoro esittää konserttipaikan henkeen sopivasti katolisen latinankielisen keskiajan Piae Cantiones –lauluja. Toinen osa muodostuu tutuista ja rakkaista joululauluista. Konsertin päättävät uudemmat upeat joulun kuoroteokset.

30-vuotias kuoro

Vantaan Kamarikuoro syntyi musiikkineuvos Toivo Korhosen ja hänen Vantaanjoen koulun entisten oppilaittensa voimin. Kuoro kokoontui ensimmäisenkerran syksyllä 1984 Vantaanjoen koulun kuoron 20-vuotisjuhlien kunniaksi. Vantaan kamarikuoron nimellä kuoron toiminta käynnistyi syksyllä 1986. Nykyisin kuoroa johtaa musiikin tohtori Ilona Korhonen.

Kuoron ensimmäisen vuosikymmenen voimannäyttöjä olivat muun muassa Lauluja Kuninkaantien varrelta -levyn äänittäminen vuonna 1993 ja Torilta linnaan -konsertti. Toivo Korhosen johdolla tehty Lauluja Kuninkaantien varrelta julkaistiin vuonna 1993, ja se sisältää uusmaalaisia kansanlauluja ja soitteita. Monet levylle valituista kappaleista elävät edelleen VKK:nohjelmistossa.

Toivo johti kuoroa vuoteen 1998, jolloin kuoroa ryhtyi luotsaamaan hänen tyttärensä Ilona. Ilonan kanssa kuoro laajensi osaamistaan sekä kevyen musiikin että kansanmusiikin ja runonlaulun suuntaan. Ilona Korhonen on myös säveltänyt kuorolle omia teoksia. Näistä kuorolle monella tapaa merkittävä on Marian virsi. Tämä Arhippa Perttusen laulamiin runoihin perustuva sävellys on esitetty lukuisia kertoja ja levytettiin vuonna 2005. Vuonna 2007 kuoro oli osana Metsän säveltä, joka oli osa Ilona Korhosen taiteellista tohtorintutkintoa Sibelius-Akatemiassa.

Vuosina 2011-2012 kuoroa johti diplomikuoronjohtaja Juha Kuivanen ja vuosina 2013-2014 Tiia Mustonen. Vuodesta 2014 kuoro on jälleen tehnyt musiikkia Ilona Korhosen johdolla. Kausi 2016-2017 huipentuu juhlakonserttiin. Konsertissa kuoro esittää laajasti ohjelmistoaan vuosien varrelta. 30-vuotisjuhlakonsertti on lauantaina 8.4.2017 klo 18 Martinus-salissa.

Lähes 600-vuotias kirkko

Pyhän Laurin kirkosta säilyneet ensimmäiset maininnat ovat vuodelta 1401, jolloin kolme miestä, Rekolan Antti (Anders i Reckhals), Hans Madelin ja MichellRedeswijn lahjoittivat "Jumalan ja Pyhän Laurin kirkolle Helsingin pitäjässä sen veromaan, joka sijaitsi sanotussa Rekolan kylässä". Rekolan kartanon omistajat lahjoittivat omien sielujensa ja vaimojensa sielujen autuuden vuoksi ikuiseen omistukseen kartanonsa kirkolle. Pyhä Lauri oli siis Helsingin pitäjän suojeluspyhimys.

Ensimmäisen pitäjän kirkon tarkasta sijainnista ei ole jäänyt tietoja. Nykyinen Helsingin pitäjän kirkonkylässä sijaitseva Pyhän Laurin kirkko on noin vuonna 1452 valmistunut keskiaikainen harmaakivikirkko ja pääkaupunkiseudun vanhin rakennus. Kirkko on Tikkurilan seurakunnan ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan pääkirkko ja Suomen suosituimpia vihkikirkkoja.

Yli 400-vuotiaita lauluja

Piae cantiones -kokoelmaa pidetään Pohjoismaiden vanhimpana painettuna koulukäyttöön tarkoitettuna laulukirjana. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1582. Piae cantiones -kokoelman laulut tarjosivat ohjelmistoa moniin kouluelämän tilanteisiin. Niitä laulettiin hartaushetkien, koulujuhlien sekä näytelmä- ja tanssiesitysten yhteydessä. Koulun ulkopuolella niitä saatettiin esittää jumalanpalveluksissa, porvareiden häissä tai hautajaisissa ja teinivaelluksissa.

Ensimmäisen painoksen julkaisi Porvoosta kotoisin ollut viipurilainen ylioppilas Theodoricus Petri Rutha. Toimituskauden aikana hän opiskeli Rostockissa, jossa hän myös allekirjoitti kokoelman alkusanat. Tekstien oikeaoppisuuden tarkasti Turun katedraalikoulun rehtorina toiminut Jacobus Finno. Laulukirjan ensimmäisessä painoksessa on 74 latinankielistä laulua. Lauluista 7 on kaksiäänistä, 3 kolmiäänistä ja 2 neliäänistä. Kokoelma sisältää pääosin hengellisiä joulu-, pääsiäis- ja helluntailauluja sekä valituslauluja. On todennäköistä, ettei kokoelma sisällä kaikkia tuohon aikaan laulettuja laulutyyppejä, vaan Jacobus Finno ei pitänyt sopivana ottaa mukaan esimerkiksi juoma- ja rakkauslauluja. Suomessa on ilmeisesti laulettu niitäkin, vaikkei niitä olekaan alkuperäisinä säilynyt.

Vantaan kamarikuoro esittää joulukonsertissa 18.12. Piae Cantiones -kokoelmasta joululaulut Personent hodiePsallat scholarum sekä Ave Maris Stella.

Lähteet

http://www.kamarikuoro.com

https://kirjasto.jyu.fi/jyk/kokoelmat/cantiones/sisluettelob.htm

http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/seurakunta/pyhlau.htm

https://fi.wikipedia.org/wiki/Piae_Cantiones

http://www.vantaanseurakunnat.fi/pyhan-laurin-kirkko

Vantaan kamarikuoro

Vantaan kamarikuoro on rohkeiden ja taitavien, nuorten ja nuorekkaiden laulajien joukko, jonka tekemisiä sävyttää musikaalinen pelisilmä ja yhteen hiileen puhaltamisen tahto. Meiltä löytyvät kauneimmat sopraanot, möreimmät kakkosaltot, tiukimmat tenorit ja böhisevimmät bassot. Olemme hervottomin, rehevin, vallattomin, moniäänisin ja -sävyisin poppoo. Näytämme, että Vantaalta tulee muutakin kuin Vantaanjoen vettä hanoihin; hurmaavaa, huumaavaa, tajutonta, huumorin- ja kansantajuista musiikkia.

Lue lisää kotisivuiltamme!