Nyrkkeily, Miekkailu ja Taekwondo Olympiakamppailutapahtumassa

Mitkä olivat tunnelmat ja kuinka kehittäisit tapahtumaa ensi vuodeksi?

Nyrkkeily

Suomen nyrkkeilyliiton varapuheenjohtaja Timo Rannikko, kehui kamppailutapahtuman olosuhteita loistaviksi. Nyrkkeilyn Suomi-Ruotsi-maaottelusta hän odotti tasaista, mutta Ruotsi oli tällä kerralla selkeästi parempi. Nyrkkeily-yleisö oli kasaantunut kehäneliön yläpuolelle katsomaan ottelijoiden edesottamuksia. Tilanpuutteesta johtuen istumapaikkoja ei ollut tällä kertaa tarjolla.

• Tapahtuma antaa amatöörinyrkkeilylle enemmän näkyvyyttä. TV-aikaa annetaan paljon enemmän ammattilaisille, sanoo Rannikko.
• Meillä on hyvätasoisia ottelijoita, mutta kärki on kapea. Ville Hukkanen ja Matti Koota ovat loukkaantuneita. Eemeli Katajisto on täällä mukana. Toivon näkeväni vastaavan tapahtuman myös ensi vuonna. On mukava, että useampi laji mahtuu samaan halliin, kommentoi Rannikko
• Nyrkkeilijän kilpailu-ura on lyhyt. Nyrkkeilijä joutuu lopettamaan kilpailu-uransa amatöörinä jo 34-vuotiaana. Sen jälkeen siirrytään toimitsijatehtäviin. Meillä oli viikko sitten Hämeenlinnassa juniorien SM-kisat ja osallistujia kaikkiaan 69. Olen tyytyväinen ottelijoiden lukumäärään, koska se nousi kuudella edelliseen vuoteen verrattuna, kertoo Rannikko.
• Helsingin alueen kilpailuhelmi on ehdottomasti Ruskiksen skabat, joihin voi osallistua kaikentasoisia kilpailijoita.
• Suomessa järjestetään tasavahvat kansainväliset kisat kerran vuodessa: Tammer- turnaus ja GeeBee- turnaus. Molemmissa voi antaa näyttöjä esimerkiksi olympiakarsintoihin. Olympialaisiin on erittäin vaikea päästä ja karsinta on sinne Euroopassa erittäin kova, päättää Rannikko.

Miekkailu

Miekkailuliiton toiminnanjohtaja Lena Tallroth-Kock, kertoo, että liittoon kuuluu 21 seuraa ympäri Suomen. Harrastajia on Suomessa pari tuhatta ja 500 heistä omaa kilpailulisenssin. Ennen vanhaan kaikki pääkaupunkiseudun seurat löytyivät Töölön kisahallista, nyt ne ovat levittäytyneet myös Sörnäisiin, Tapiolaan ja Tapanilaan. Vantaalla ei ole omaa miekkailuseuraa, joka on harmi sinänsä. ”Keskustelua asiasta on kyllä käyty”, sanoo Tallroth-Kock.

• Meillä voidaan harrastaa miekkailua lähes vauvasta vaariin saakka. 10-vuotiaana voi vallan hyvin aloittaa miekkailun ja päästä kansainväliselle huipulle, kertoo Tallroth-Kock. Veteraanisarjoissa voi pärjätä hyvin, vaikka aloittaa vasta varttuneella iällä.
• Miekkailijan tärkeitä ominaisuuksia ovat hyvät jalat, hyvä peruskunto, taktinen osaaminen, ulottuvuus, ajoitus ja hyvä tekniikka. Ei ole yhtä prototyyppiä ihannemiekkailijasta. Parhaimmillaan miekkailija on noin kolmekymppisenä, sanoo Tallroth-Kock.
• Olen erittäin iloinen siitä, että saamme olla neljän muun olympialajin kanssa samassa turnauksessa. Se on meidän pienelle lajille iso mahdollisuus, iloitsi Tallroth-Kock. TV-näkyvyys on upeaa ja normaalisti saamme vain pari välähdystä vuodessa urheiluruutuun SM-kisoistamme. Toivon, että saamme lajiimme vielä lisää harrastajia näkyvyyden kautta. Harrastajamäärä on ollut mukavasti nousussa viime vuosina. Miekkailijat ovat monesti myös korkeasti koulutettuja. Kiehtova ja nykymittapuun mukaan edullinen lajimme ei estä opiskelua, kuittaa Tallroth-Kock.
• Toivon, että saisimme tästä turnauksesta pysyvän tapahtuman. Kaikkien yhteinen Suomi-Ruotsi-maaottelu tai SM-kisat voisivat olla kiva lisä tapahtumalle, päätti iloisesti Tallroth-Kock

Taekwondo

Suomen taekwondoliiton pääsihteeri Jarkko Mäkinen, pitää taekwondon osallistumista tapahtumaan todella tärkeänä. Itse tapahtumaa voisi edelleen kehittää yleisöystävällisempään suuntaan, esimerkiksi typistää tapahtuman keston kolmeen tuntiin ja paremmin fokusoida tapahtuman kulkua. TV:n paikalla olo on erinomaisen tärkeää myös heille. ”Kaikki taekwondon neljä olympiaehdokasta ottelivat turnauksessa ja jokainen voitti oman painoluokkansa TV-otteluissa. Mukava lisä onnistuneelle kilpailulle”, sanoi Mäkinen

• Ottelijamme ovat parhaimmillaan noin 25-vuotiaina. Täällä ottelee finaalissa jo 16-vuotiaita tyttöjä alemmissa painoluokissa. Heillä on vielä paljon vuosia edessä päästäkseen todelliseen huippukuntoon. Laji on hyvä aloittaa noin 12-14-vuotiaana. Tosin jotain urheilutaustaa olisi hyvä olla jo ennen lajimme aloittamista, toivoo Mäkinen. Nuorimmat harrastajat aloittavat lajin jo 5-vuotiaana.
• Tukilajeina taekwondolle voisivat toimia hyvin telinevoimistelu ja yleisurheilu. Moni ottelija käyttää yleisurheilulajeja oheisharjoitteluna. Esimerkiksi Teemu Heino on harrastanut kilpatasolla myös 10-ottelua.
• Taekwondon harrastuspohja on keskittynyt enempi eteläiseen Suomeen, pohjoisessa tilanne on paljon heikompi. Vantaalla on ainakin kolme seuraa. Suomen suurin seura löytyy Turusta (Budokwai, n. 300 jäsentä), jota myös itse edustan. Viisi seuramme ottelijaa on täällä finaaleissa, iloitsi Mäkinen.
• Taekwondolla ei ole Suomi-Ruotsi-maaottelua. Sellaisen voisimme järjestää ensimmäistä kertaa vaikkapa täällä, päätti Mäkinen.

Kuvat ja teksti Jari Nurmi