Ruoka

Erikoiskalakauppias: Mäti ei ole vain blinikauden herkku

Lasinen mätipurkki muistuttaa Valeria Hirvosta lapsuudesta. Hirvosen tavoitteena on, että suomalaiset söisivät mätiä muulloinkin kuin jouluna. Hirvosesta suomalaisten kanssa on helppo tehdä yhteistyötä. -Suomalaiset ovat luotettavia ja tekevät sen, minkä lupaavat. Jos Venäjällä sanotaan ei, se ei käy, vaikka mitä tekisi. Suomalaisilta viranomaisilta voi kysyä, mitä minun pitää tehdä, että asia hoituu, ja he kertovat.

Heli Koivuniemi

Pieni venäläistyttö vilkuilee ohi kävellessään keittiönpöydälle. Hänen äitinsä kauhoo valtavasta, kolmen litran purkista merilohenmätiä tarjoillessaan perheelleen iltapalaa. Mätipallukat kimaltelevat leivän päällä kuin jalokivet. Eletään tavallista arkipäivää 60–70-luvun Habarovskissa, Japaninmeren ja Amur-joen lähettyvillä.

– Iskä kalasti paljon. Amur-joki on paikoittain niin leveä, ettei vastarantaa näe. Se on ihan kuin meri, Suomeen 22 vuotta sitten muuttanut Valeria Hirvonen kuvailee lapsuuttaan.

Kun Hirvonen 22 vuotta sitten muutti Suomeen, hän ja hänen miehensä olivat molemmat työttömiä. Yhteistuumin aviopari alkoi savustaa kalaa ensin torilla. Myöhemmin he hankkivat pienen kioskin.

– Inhosin kalaa, enkä halunnut edes koskea siihen. Mutta kun mieheni kuoli, yritys jäi minulle. Ostin osamaksulla pakettiauton ja jatkoin sinnikkäästi yhdessä aloittamaamme yritystoimintaa.

 

Syön aamuisin maitorahkaa, johon sekoitan joukkoon mätiä.”

Nyt kunnianhimoisen kala- ja mätikauppiattaren tavoite on opettaa suomalaiset syömään mätiä, kuten hänen kodissaan tehtiin.

 

– Seitsemän vuotta sitten suomalaiset ostivat mätiä harvoin. Nykyisin he kertovat minulle, miten he tarjoilevat mätiä ruokapöydässään.

Hirvonen ei ole tinkinyt tavoitteestaan kivikkoisen, 16-vuotisen yrittäjätaipaleensa aikana. Vähitellen hän on oppinut itsekin rakastamaan kalaa ja mätiä ja tietää niiden terveellisyysvaikutukset.

– Olen itse laiska ruuanlaittaja, voisin elää mädillä ja kalalla. Mädissä on paljon vitamiineja ja omega-3-rasvahappoja. Nyt kun karppaan, syön aamuisin maitorahkaa, johon sekoitan joukkoon mätiä.

Toinen Hirvosen herkku on ruisleipä, voi ja mäti.

– Mädistä saa monenlaisia pieniä suolaisia tarjottavia. Mäti on riittoisaa, joten se ei tule edes kalliiksi, Hirvonen uskaltaa väittää.

Arjestakin voi hänen mielestään tehdä juhlaa.

– Haluatko yllättää miehesi, Hirvonen kysäisee.

Hän neuvoo ostamaan kaupasta valmiita crustadoja, laittamaan sisään viiräisen munan, hiukan smetanaa ja koristelemaan komeuden mädillä tai kaviaarilla.

– Ja juomaksi tietysti samppanjaa.

Kuka?

Valeria Hirvonen

vuoden 2012 yrittäjänainen

Lappeen Savu-Kari Oy:n toimitusjohtaja

Omistaa Haminassa, Lappeenrannassa, Imatralla ja Helsingissä kalaa, mätiä ja äyriäisiä myyvät erikoiskaupat.

Työllistää tällä hetkellä aviomiehensä, poikansa ja miniänsä lisäksi 32 henkilöä.

On aikeissa investoida pari miljooonaa euroa omaan tuotantolaitokseen perustamiseen. Tuotantolaitoksen on tarkoitus valmistua vuonna 2014 Haminan tien varteen.

Tavoitteena on perustaa vielä ainakin yksi erikoiskauppa Suomeen, jossa myytäisiin muun muassa savustettua ankeriasta ja sampea.

Tiesitkö?

Kalaan erikoistuneista myymälöistä löytyy lähes 20 mätilajia.

Oletko maistanut esimerkiksi lentokalan, sillin tai silakan mätiä tai kuullut koira-, puna- tai kyttyrälohen mädistä?

Kun kaipaat elämääsi luksusta, valitse sammen tai belugan kaviaaria.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Ruoka

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu