Paikalliset

Monen pakolaistytön arki on rajua ja väkivaltaista

Pohjoisafrikkalaista syntyperää oleva nainen pelkää, että hänen entinen aviomiehensä kaappaa parin yhteisen lapsen entiseen kotimaahan. Mies vaati, että nainen kasvattaa lapsen vanhassa kotimaassa ja käyttää huntua. 27-vuotias nainen uskoo silti tulevaisuuteen ja moniin maanmiehiinsä. Hänen isänsä ja veljensä eivät ole väkivaltaisia.

Sanna Heikkilä

Nuori nainen istuu pöydän ääressä. Hän tarvitsee apua avioerosta selviämiseen. Pieni tytär leikkii vieressä.

– Mieheni heitti minut ulos. Väkivaltaisen avioliiton päättyminen oli silti helpotus, Pohjois-Afrikasta 16-vuotiaana Suomeen muuttanut nainen kertoo.

Bulgarialaissyntyinen Mariela Salminen on saanut kurkistaa pakolaistaustaisten tyttöjen arkeen. Näkymät ovat usein raakoja.

– Keskusteluissa on tullut esille rankkoja, vaiettuja asioita, Salminen kertoo.

Salminen on tehnyt maahanmuuttajatyttöjen kanssa töitä Suomessa jo vuosia, viimeksi Vantaan seurakuntayhtymässä, Oikeusministeriön rahoittamassa Oikeus elämään -hankkeessa.

– Korostamme aina tytöille, että väkivalta on rikos, Salminen sanoo.

– Rikoksia ei saa tehdä, kuului tapa johonkin kulttuuriin tai ei, hän toteaa.

Salminen joutui pohtimaan, miksi perheet eivät tue näitä tyttöjä elämässä eteenpäin.

– Kyse on näiden tyttöjen kohdalla perheiden, erityisesti isien kunniasta, hän kertoo.

Kunniaa häpäisseelle voi joissakin yhteisöllisissä kulttuureissa tehdä mitä vain.

– Järjestetyt avioliitot ovat yleisiä, Salminen kertoo.

– Jopa yläasteikäisiä tyttöjä viedään kesäisin naitettaviksi vanhempien kotimaahan, hän sanoo.

Tyttö ei välttämättä ole tavannut sulhastaan aiemmin.

Häiden jälkeen sulhanen muuttaa Suomeen. Moni tyttö joutuu keskeyttämään koulunkäynnin.

– Nämä koulupudokkaat ovat todella näkymättömiä yhteiskunnassa, Salminen kertoo.

– Nämä tytöt tuntevat suomalaisen yhteiskunnan toimintaa ja neuvovat miestään. He ovat kuitenkin miestensä omaisuutta, Salminen sanoo.

Salminen opiskelee aiemman sosiaalialan tutkintonsa lisäksi opettajaksi.

– Koulussa on hyvät mahdollisuudet vaikuttamiseen ja luonnolliseen kanssakäymiseen eri ryhmien välillä, hän sanoo.

Tyttöihin kohdistuva työ on usein syytä hoitaa kouluaikana.

– Tyttöjen valvonta on usein tiukimmillaan noin 13 vuoden iässä, kun nuoret alkavat kapinoida, Salminen kertoo.

– Väkivallan lisääminen saattaa olla isien viimeinen yritys saada kontrolli perheestä uudessa kotimaassa.

Myös tytöt tottuvat Salmisen mukaan kauhistelemaan suomalaisia nuoria.

– Tytöt pelkäävät seurauksia, hän sanoo.

– Seurusteleminen suomalaisten poikien kanssa on kiellettyä. Perheen maine on uhattu, jos tyttö rikkoo yhteisön normit.

– Haluan olla tytöille vahvan aikuisen malli. Suomi on mahdollisuuksien maa, hän vakuuttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu