Paikalliset

Mehiläispesät kuhisevat nyt keskellä kaupunkia

Viime vuosina mehiläispesiä on ollut muun muassa Savoy-ravintolan katolla Esplanadilla (kuvassa), Yhdysvaltojen suurlähetystön pihalla Kaivopuistossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Maria Kokljuschkin

Kuka tahansa voi perustaa mehiläispesän omakotitalonsa pihalle, tai käydä hoitamassa mehiläisiä jonkin yhdistyksen mehiläistarhalla.

– Mehiläisten hoidosta on tullut kaupunkilaisten muoti-ilmiö vähän samalla tavalla kuin kaupunkivihannesten kasvatuksesta, sanoo Suomen Mehiläishoitajien Liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen.

Asukkaan kannattaa varmuuden vuoksi kysyä kuntansa terveysviranomaisilta, tarvitseeko kotipihan mehiläistarha luvan.

– Lupaa tai ilmoitusta ei tarvita, paitsi jos hunajaa tuottaa muuhun kuin omaan käyttöön. Jos hunajaa myydään oman perheen ulkopuolelle, tarvitaan ilmoitus alkutuottajaksi rekisteröitymisestä, kertoo Helsingin valvontaeläinlääkäri Heidi Öjst.

Naapureilta lupaa ei tarvita. Vartiaisen mukaan lupa kannattaa silti kysyä, jos haluaa pysyä hyvissä väleissä. Mehiläisharrastus voi herättää naapureissa ihmetystä ja turhaa pelkoakin.

Mehiläiset eivät ole kiinnostuneita ihmisestä, vaan kukkien medestä ja pesänsä kuningattaresta, sanovat mehiläisten hoidosta innostuneet helsinkiläiset Jenni Pyykkö ja Lasse Tarkiainen.

– Lähdin mukaan kaverin innoittamana. Olen itse pelännyt ampiaisia ja mehiläisiä. Minulla oli ihan kammo niitä kohtaan, mutta pelkoni on täysin hävinnyt, Pyykkö kertoo.

– Mehiläistenhoito on yleistä Euroopan suurkaupungeissa eikä pesistä aiheudu häiriöitä. Esimerkiksi Pariisin metropolialueella on useita satoja mehiläispesiä. Mehiläiset ovat kiehtovia ja hunaja on hyvää, Tarkiainen sanoo.

Harrastajien mukaan valituksia mehiläisistä ei ole tullut.

– Ampiaisella ja mehiläisellä on suuri ero. Jos mehiläisiä huitoo tai uhkaa, niin toki nekin saattavat pistää, mutta mehiläiset eivät ole aggressiivisia. Kaupungeissa pesivät mehiläislajit ovat yleensä lauhkeita, Tarkiainen sanoo.

Pyykkö harrastaa mehiläisten hoitoa Dodo ry:n, Pro Lapinlahti ry:n ja kumppanuustalo Hannan mehiläistarhassa.

– Täysin amatöörinä aloitimme. Oli mahtava fiilis, kun onnistuimme säilyttämään pesän hengissä ensimmäisen talven yli ja seuraavana kesänä mehiläisiä oli valtava määrä.

Tarkiainen käy hoitamassa mehiläispesäänsä Dodon kaupunkiviljelmillä Pasilassa. Mehiläisiä on siellä 10 000-15 000.

– Yhdestä pesästä tuli viime kesänä 30 kiloa hunajaa.

Hunaja-frendit

Yleisölle avoin Kaupunkimehiläispäivä on lauantaina 12.5. klo 10–14, Pauligin Huvilalla, Mechelininkatu 36.

Tänä keväänä on perustettu uusi yhdistys Stadin Tarhaajat ja Hunajafrendit.

Viime vuosina mehiläispesiä on ollut muun muassa Savoy-ravintolan katolla, Yhdysvaltojen suurlähetystön pihalla ja Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.

Tänä kesänä uusia pesiä tulee muun muassa Pauligin huvilalle Töölöön.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu