Puheenaihe

”80 prosenttia suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvo-ongelmista koskee miehiä”

Henry Laasanen suunnittelee yhä väitöskirjaa miesten tasa-arvo- ongelmista. - Tällä hetkellä tutkimus on jäissä, koska olen työttömänä.

Huhtikuu 2012. Henry Laasanen on kutsuttu TV2:n ajankohtaisohjelma Hulluun juttuun keskustelemaan tasa-arvosta.

Ohjelman työryhmä on pyytänyt Laasasta lähettämään heille jo etukäteen viiden tasa-arvo-ongelman listan.

Laasanen osaa listan ulkoa: asevelvollisuus, yksinäisten miesten syrjäytyminen, miesten naisia lyhyempi elinikäennuste, poikien huono koulumenestys ja miesten heikko asema huoltajuuskiistoissa. Asioita, joista hän on kirjoittanut vuosia.

Lokakuu 2012. Laasanen sulkee television. Keväällä nauhoitettu ohjelma on juuri päättynyt.

Laasanen on lopputulokseen sekä tyytyväinen että tyytymätön.

Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Outi Pajala on myöntänyt, että asevelvollisuus on tasa-arvo-ongelma.

Armeijapakko nousee myös ihmisoikeusprofessori Pekka Länsinevan top viisi -listalle.

Se ei tosin ole Laasaselle yllätys.

Asevelvollisuutta on ruodittu muun muassa tasa-arvovaltuutetun toimistossa. Viimeksi asian oli esillä vuonna 2005, jolloin toimisto pyysi puolustusministeriöltä kantaa aiheeseen.

Ministeriöstä vastattiin, että ”asevelvollisuus on Suomessa katsottu tarkoituksenmukaiseksi säätää vain miehille eikä ole tarvetta laajentaa sitä koskemaan myös naisia”.

Siihen se sitten jäi.

Asevelvollisuus on tyyppi-esimerkki miesten tasa-arvo-ongelmista: kaikkien mielestä tilanne ei ole reilu, mutta hei, ei sille nyt mitään voi.”

Tämä on Laasasen mielestä ”miesten tasa-arvokysymysten käsittelylle tyypillisistä”.

Silloinkin, kun ongelma myönnetään, sille ei tehdä mitään.

Tässä tapauksessa syitä on hänestä kaksi.

– Koska asevelvollisuudella on vahva kannatus ja se on perinteisesti koskenut miehiä, se ei ole tasa-arvo-ongelma. Tämä korostuu tilanteessa, jossa asevelvollisuutta kannattavat ennen kaikkea oikeistokonservatiivit. Heille koko tasa-arvokysymys on vieras ja tarpeeton.

Toinen syy on raha: puolutusvoimat katsoo, ettei sillä ole varaa nykyisessä taloustilanteessa kouluttaa kokonaista ikäluokkaa.

Tämä legitimoi Laasasen mukaan epätasa-arvon: ongelma myönnetään, mutta se siirretään kategoriaan ”eihän-tämä-reilua-ole-mutta-näin-se-vaan-on”.

Mutta on Laasanen myös yllättynyt.

Miesten naisia lyhyempi elinikä on mukana ihmisoikeusprofessorinkin listalla, eikä naisasialiiton puheenjohtajakaan kiistä asiaa.

– Hieno juttu, Laasanen myöntää, mutta lisää heti, että ”pelkkä ongelman myöntäminen ei riitä”.

– Pitäisi kyseenalaistaa myös kaava, jossa on luonnollista, että naisten terveydenhoitoon käytetään 60 prosenttia enemmän rahaa kuin miesten.

– Vaikka osa gäpistä johtuu muun muassa äitiys- ja lastenneuvolapalveluista ja siitä, että miehiä pidempään elävät naiset käyttävät enemmän ikään liittyviä palveluja, pitäisi uskaltaa kysyä, onko tämä oikein.

Mitä asialle pitäisi sitten Laasasen mielestä tehdä?

– Pitäisi selvittää, miten miesten terveyttä voisi parantaa konkreettisesti muutenkin kuin satunnaisilla terveyskampanjoilla. Sen jälkeen tähän tulisi kohdentaa rahaa ja hyväksyä, että osa panostuksesta on naisilta pois.

Jos yhä useampi isä voittaisi huoltajuus-kiistat, yhä useampi äiti häviäisi ne. Tätä on vaikea hyväksyä.”

Tämä on kuitenkin suomalaisen tasa-arvokeskustelun suurin tabu, Laasanen sanoo.

– Harvalta löytyy rohkeutta sanoa, että joskus tasa-arvon toteutuminen vaatisi sitä, että joltakin toiselta otetaan jotakin pois jonkun toisen hyväksi.

Näin kuitenkin väistämättä on, hän uskoo.

– Jos esimerkiksi yhä useampi isä voittaisi huoltajuuskiistat, on selvää, että silloin yhä useampi äiti häviäisi ne. Tästä ei kuitenkaan ole sallittua edes keskustella.

Siksi monet miehiä koskevat tasa-arvoaiheet jäävät Laasasen mukaan nostamatta esille.

– Niiden pelätään olevan jotenkin naisilta pois tai loukkaavan naisia. On parempi, että miehet kestävät epätasa-arvoa mukisematta.

– Näin siitäkin huolimatta, että kaikissa huono-osaisuuden kategorioissa miesten osuus on lähes 90 prosenttia. Näkisin, että tasa-arvopolitiikankin pitäisi keskittyä näiden huonoimmassa asemassa olevien auttamiseen, ei naiseliitin nostamiseen.

TV2:n Hullu juttu -sarjan jakso ”Ovatko tasa-arvon suurimmat loukkaukset naisten vai miesten ongelmia?” on nähtävissä Yle Areenalla marraskuun loppuun http://areena.yle.fi/tv/1680356

Naisasianaisen top 5 tasa-arvo-ongelmat

1. naisia sorsitaan työelämässä
2. naisia lyödään ja häiritään
3. naisten ulkonäkönormit
4. yh-äitien ja yksinäisten miesten köyhyys
5. hoitovastuut kasautuvat naisille

Outi Pajala, naisasialiitto Unionin tuore puheenjohtaja, filosofian maisteri. Työskennellyt aikaisemmin muun muassa Helsingin yliopiston Kristiina-instituutissa, toiminut aktiivisesti myös feminististä tyttötyötä tehneessä Tyttöjen Ella ry:ssä.

Henry Laasasen top 5

1. asevelvollisuus ja armeijapakko vain miehillä
2. yksinäiset miehet syrjäytyvät
3. pojat eivät pärjää koulussa
4. miehet häviävät huoltajuuskiistat
5. miehet kuolevat varhain (odotettavissa oleva elinikä ja terveysongelmat)

Henry Laasanen, yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiologi, bloggari. Tutkinut lopputyössään muun muassa parisuhdemarkkinoiden markkina-arvoa ja kirjoittanut teoriasta kiistellyn kirjan Naisten seksuaalinen valta (2008). Suunnittelee väitöskirjaa miesten tasa-arvo-ongelmista Suomessa.

Ihmisoikeusprofessorin top 5

1. naisia sorsitaan työelämässä
2. miehet kuolevat varhain
3. naisia lyödään
4. perhevapaat rasittavat naisen työnantajaa
5. armeijapakko on vain miehillä

Pekka Länsineva, Tampereen yliopiston johtamiskoreakoulun professori, erityisala perus- ja ihmisoikeudet

Lähde: Hullu juttu, Yle TV2, ajankohtaisohjelmat

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Tutkimus: Miesten uraa pidetään tärkeämpänä kuin naisten3.3.2015 18.02

Aiheesta muualla: 

http://areena.yle.fi/tv/1680356

http://www.hs.fi/elama/Trendikk%C3%A4%C3%A4t+tasa-arvon+vastustajat/a13056091542...

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu