Paikalliset

Digipelikoukku voi kampata avioliiton

Pelien äärellä voi vierähtää tunti jos toinenkin. Parisuhteita on digipeliriippuvuuden vuoksi päätynyt jopa eroon.

Johanna Erjonsalo

Digipelien suosion kasvaminen on tuonut mukanaan myös lieveilmiöt. Yksi näistä on parisuhteiden kariutuminen liikaan pelaamiseen.

Peliongelmista kärsiviä auttavassa Pelirajat’on -hankkeessa ilmiöön on herätty.

Hanke yritti käynnistää vertaistukiryhmää nimenomaan digipelaamisongelmasta kärsivien läheisille, mutta toistaiseksi osallistujia ei löytynyt tarpeeksi. Hankesuunnittelija Jouni Saarelaisen mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ongelmaa ei olisi.

 

Me näimme, kun pelissä ei ollut mitään tärkeää kesken.”

– Uskon, että tämä on vielä sellainen juttu, johon ihmiset eivät osaa tai uskalla hakea vertaistukea. Ehkä muutaman vuoden päästä, kun ongelmasta on puhuttu tarpeeksi.

 

Hankkeen sivuilla julkaistussa blogissa vertaisohjaaja kirjoittaa omasta kokemuksestaan digipelaajan läheisenä.

– Seurustelin digipelikoukussa olevan henkilön kanssa viiden vuoden ajan. Kun hän muutti kaverinsa kanssa kimppakämppään, alkoi pelaaminen oikeasti ärsyttää minua. Kämpässä pidettiin laneja (peli-iltoja) ja huushollin kunnossapito ei paljoa kiinnostanut.

Riitauduttuaan kämppiksensä kanssa puoliso muutti takaisin vanhemmilleen ja lopetti työt.

– Netissä vietetty aika lisääntyi entisestään. Hän alkoi aikatauluttaa elämäänsä pelin ehdoilla. Me näimme, kun pelissä ei ollut mitään tärkeää kesken.

– Aloimme riidellä. Jossain vaiheessa turhautuneisuuteni kulminoitui. Otin erätauon, joka lopulta päättyi yhteiseen päätökseen erosta, vertaisohjaaja kertoo.

Pelileskeyteen on törmännyt myös Ehkäisevän päihdetyön Ehyt ry:n projektipäällikkö Mikko Meriläinen.

– Kenttätyötä tehdessä aina välillä joku, yleensä nainen, tulee kysymään mitä pitäisi tehdä kun poikaystävä pelaa liikaa. Ilmiö se selvästi on.

Meriläinen kertoo neuvovansa keskustelemaan häiritsevästä pelaamisesta niin kuin muistakin parisuhteen ongelmista.

– Ei sitä tarvitse käsitellä mitenkään eri tavalla. Kehotan aina keskustelemaan siitä, voisiko pelaamista vähän rajoittaa sen sijaan, että valittaisi miksi aina pelaat.

Sekä Meriläinen että Saarelainen ovat yhtä mieltä siitä, että pelileskeys ei koske vain teini-ikäisiä ja nuoria.

– Ei se ole pelkästään nuoriin osuva ilmiö. Pelaaminen voi olla paljon isompi ongelma ja näkyvämpää juuri aikuisten parisuhteissa, joissa yhteinen aika on muutenkin kortilla, Meriläinen arvioi.

– Suomessa keskivertopelaajan ikä on 30 ikävuoden paikkeilla. Tulevaisuudessa kasvaa sukupolvia, jotka ovat aina pelanneet ja se tulee olemaan osa heidän elämäänsä myös aikuisiällä, Saarelainen toteaa.

Näin tunnistat digipeliongelman

Koneen äärellä vietetään paljon aikaa ja tauot unohtuvat.

Pelaamattomuus aiheuttaa levottomuutta ja ärtyisyyttä.

Pelimaailman ulkopuoliset kaverit jäävät pois.

Muut velvollisuudet jäävät hoitamatta pelaamisen takia.

Pelaaminen sekoittaa vuorokausirytmin.

Pelaaminen aiheuttaa poissaoloja koulusta tai töistä.

Nuorten peliongelmissa apua ja tukea saa A-klinikkasäätiön nuorisoasemilta, joita löytyy Espoosta ja Helsingistä.

Lähde: Pelitaito.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu