Paikalliset

Saattohoitokampanja kuohuttaa – ”Kaikki kuolevat eivät ole vanhuksia”

Kampanjasuunnittelija Salla Peltosen mukaan Yhteisvastuukampanjan pysäyttävyys oli tarkoituksellista. Hän toteaa, että kaikkia miellyttävää kampanjaa ei ole olemassakaan.

Minna Harmaala

Kuva kuolevasta lapsesta äitinsä käsivarsilla, vieressä teksti ”Lahjoita hyvä kuolema”. Siinä resepti, jolla 2. helmikuuta alkavan Yhteisvastuukeräyksen kampanja on onnistunut kuohuttamaan jo etukäteen. Kampanjan aiheena on saattohoito.

– Olemme saaneet palautetta enemmän kuin koskaan, vaikkei meillä ole vielä kampanjaa menossakaan, kertoo keräyksen kampanjasuunnittelija, Salla Peltonen.

Osa palautteesta on ollut kiittävää, osa moittivaa. Itse keräyksen kohteesta ei ole ollut erimielisyyttä.

 

Kaikki kuolevat eivät ole vanhuksia.”

Kohukuva on johdettu Michelangelon kuuluisasta Pietà-veistoksesta, jossa kuollut Jeesus makaa Neitsyt Marian käsivarsilla.

 

– Toiselle Pietà on kuoleman kuva, toiselle se kertoo suuresta läheisyydestä.

Tunteita herättävä juliste on jo ehditty julistaa pannaan muutamissa seurakunnissa, joihin kuuluu esimerkiksi Lohjan seurakunta.

Keräyssuunnittelija puolustaa aihevalintaa.

– Kuolema on Suomessa piilotettu aihe. Kuolevat ihmiset ovat laitoksissa poissa silmistä ja mielestä – ellei kyse satu olemaan omasta omaisesta, hän pohtii.

Siksi Yhteisvastuukampanjan suunnittelijat halusivat nyt nostaa aiheen esiin rohkeasti ja sellaisena kuin se on, ei symbolien kautta. Harkittua oli myös se, ettei kuvissa näy ryppyisiä ihmisiä.

– Niin hirveää kuin se onkin, kaikki kuolevat eivät ole vanhuksia. Saattohoitopotilaita on kaikenikäisiä. Kampanjaa puolsi myös ihmisten yleinen toive: kunpa saisin olla läheisteni rinnalla loppuun asti.

Niin pitkälle ei kuitenkaan haluttu mennä, että kampanjan kasvoiksi olisi pyydetty oikeasti kuolevaa. Yhteisvastuu on kuitenkin tuottanut Ylelle kaksi tv-dokumenttia, joissa kaksi saattohoitopotilasta kertoo tarinansa.

Kampanjaa valmistellessaan Salla Peltonen tutustui suomalaisen saattohoidon tilaan.

– Kun näin, millaista hyvä saattohoito voi olla, en miettinyt hetkeäkään, etteikö asialle pitäisi tehdä jotain. Hyvän saattohoidon pitäisi olla jokaisen saatavilla, kun hetki tulee.

Hyvään saattohoitoon kuuluu Peltosen mukaan kunnollinen kivunlievitys sekä kuolevan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen. Lisäksi kuolevaa pitäisi hänestä kannustaa tekemään rakastamiaan asioita niin kauan kuin hän siihen pystyy.

Suomessa on Peltosen mukaan saattohoidon huippuosaamista, mutta se jakautuu epätasaisesti. Hän siteeraa Eero Vuorista, Kymenlaakson keskussairaalan kuntoutus- ja kipupoliklinikan ylilääkäriä:

– Saattohoidossa Suomi on Euroopan mittakaavassa takapajula. Kun parantavat hoidot lopetetaan, kuoleva potilas jää monesti täysin ilman sovittua hoitosuunnitelmaa.

Yhteisvastuukeräys edistää saattohoitoa kouluttamalla niitä, jotka tekevät työtä kuolevien parissa: terveydenhuoltoalan ammattilaisia, seurakuntien työntekijöitä, vapaaehtoistyöntekijöitä.

Hankkeen toteutusta koordinoi Terho-säätiö.

Koulutuksella pyritään siihen, että kuolevalla olisi saatavillaan hyvää saattohoidon perusosaamista riippumatta siitä, missä päin maata hän asuu.

– Ettei kuolevaa tarvitse esimerkiksi lähettää yliopistosairaalaan, joka voi olla monen sadan kilometrin päässä omasta kodista ja läheisistä, sanoo Peltonen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu