Paikalliset

Muutamissa päiväkodeissa jo puolella lapsista maahanmuuttajatausta

Suomen kielen osaamattomuus tuo haasteita lastenhoitajille. Toisinaan paikalle tilataan tulkki, että maahanmuuttajalasten vanhemmille saadaan kerrottua esimerkiksi, millaiset vaatteet lapsella kuuluu olla hoidossa.

Päivi Tuovinen

Vantaan päiväkodeissa on meneillään murros. Joissakin päiväkodeissa maahanmuuttajataustaisia lapsia on jo puolet ryhmästä.

– Pyrimme siihen, että maahanmuuttajataustaisten lasten määrä ei nousisi yli 30 prosenttiin yhdessäkään toimintayksikössä, kertoo Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen.

 

Kuvitelkaa miltä tuntuisi, jos vietäisiin kieltä osaamattomana Kiinaan pyörimään.”

Käytännössä lasten määrää ei kuitenkaan rajoiteta.

 

– Emme rajoita emmekä siirrä lapsia muihin yksiköihin. Annamme perheille palvelunohjausta, jossa kerromme, että integroitumisen kannalta olisi parempi, jos lasta ei laitettaisi päiväkotiin, jossa on jo paljon maahanmuuttajalapsia.

Suurin osa perheistä haluaa, että lapsi oppii suomen kielen, ja he saattavat itse pyytää hoitopaikkaa, jossa olisi myös suomalaislapsia.

Mutta on myös perheitä, jotka haluavat lapsensa tiettyyn päiväkotiin, koska siellä on lapsia, joilla on sama kulttuuritausta. Tällöin vaarana on, että ulkomaalaistaustaisten lasten osuus kasvaa yli 30 prosentin.

– En silti usko lakisääteisiin rajoituksiin enkä pidä niitä toivottavina, sanoo Askola-Vehviläinen.

Täysin päinvastaista mieltä on osa päiväkodin työntekijöistä.

– Maahanmuuttajalasten määrää päiväkodeissa pitäisi ehdottomasti rajoittaa, kertoo eräs useissa Vantaan päiväkodeissa vuosikymmenien ajan työskennellyt lastenhoitaja.

Arki päiväkodissa on kaoottista, jos ryhmässä on liikaa suomea puhumattomia maahanmuuttajalapsia. Pienryhmätöistä ei tule mitään, ja energia menee perusasioiden pyörittämiseen.

– Lapset itkevät paljon, kun kukaan ei ymmärrä heitä. Turhautuessaan he saattavat lyödä ja purra muita lapsia, koska haluavat tulla jollain keinolla huomatuksi. Kuvitelkaa itse, miltä tuntuisi, jos vietäisiin kieltä osaamattomana esimerkiksi Kiinaan pyörimään.

Aiemmin yksi alle kolmevuotias maahanmuuttajalapsi vastasi kahta suomalaislasta. Nyt tästä on säästösyistä luovuttu.

– Se oli virhe. Jos maahanmuuttajalapsia on paljon, pitäisi kerroin ottaa takaisin tai päiväkoteihin saada enemmän avustajia.

Ongelmia tuovat myös kulttuurierot.

– Joillekin pojille joudumme joskus opettamaan, että naisia pitää totella, eikä muita saa lyödä. Joskus isillä saattaa olla asenne, että on hyvä juttu, kun poika lyö.

Vantaan Sanomat kysyy 3.10. avautuvassa vaalikoneessa maahanmuuttajalasten määrän rajoittamisesta päiväkodeissa.

Maahanmuuttajat päiväkodeissa

Vantaalla vieraskielisten osuus päivähoitoikäisistä on 13,6 prosenttia.

Kuuden suurimman kaupungin joukossa Vantaalla maahanmuuttajalapsia on päiväkodeissa toiseksi eniten. Helsingissä määrä on 14,2 %.

Vantaalla erityistä tukea tarvitsevia lapsia on eniten verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin.

Tukea tarvitsee 7,9 % lapsista, kun esimerkiksi Helsingissä tukea tarvitsee 5,4 % lapsista.

Vantaalla tavoite on 30/70%. Eli yhdessä päiväkodissa on 30 % ulkomaalaistaustaisia ja 70 % kantaväestöön kuuluvia lapsia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu