Paikalliset

Poliisi: Itäkeskus saattoi olla Petri Gerdtin ykköskohde

Rikosylikonstaapeli Esa Valajärvi ja rikosylikonstaapeli Antti Syrjäaho olivat mukana Myyrmannin räjähdyksen tutkinnassa lokakuussa 2002.

Vera Miettinen

Poliisi pitää mahdollisena, että Myyrmannin pommi-iskun tehnyt Petri Gerdt aikoi alun perin tehdä tuhoisan iskunsa Itäkeskuksen kauppakeskukseen.

Torstaina Gerdtin iskusta tulee kuluneeksi tasan kymmenen vuotta. Räjähdyksen jälkeen julkisuudessa spekuloitiin, että Myyrmanni ei välttämättä ollut Gerdtin alkuperäinen kohde. Totuus selviää tuskin koskaan, mutta poliisi pitää edelleen mahdollisena, että aluksi pääkohde oli Itäkeskus.

– Emme kuitenkaan katsoneet aiheelliseksi selvittää, kävikö Gerdt Itäkeskuksessa, koska siellä ei mitään vahinkoja tapahtunut, Keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli Antti Syrjäaho toteaa.

Gerdtin liikkeet ennen pommin räjähtämistä ovat jääneet osin arvoitukseksi. Hän oli tapahtumapäivänä aamupäivän aikana hypännyt Tikkurilasta bussiin numero 84, joka vei Mellunmäkeen. Siellä hän vietti aikaa nelisen tuntia.

Tämän jälkeen hän lähti samalla linjalla takaisin ja oli kotonaan tunnin ennen Myyrmanniin lähtöä. Poliisi epäilee, että Gerdt olisi ensin käynyt Itäkeskuksen kauppakeskuksessa, mutta vaihtanut sen jälkeen suunnaksi Myyrmannin.

– Gerdt on saattanut käydä Itiksessä tarkistamassa roskakorien muodon ja materiaalin, mutta todennut ne epäsopiviksi, rikosylikonstaapeli Esa Valajärvi sanoo.

Vaikka vuosia on kulunut, Valajärvi muistaa räjähdyksen kuin eilisen.

– En ollut koskaan aikaisemmin urani aikana nähnyt tai kokenut mitään vastaavaa.

Ei ollut kukaan muukaan. Myyrmannin räjähdys oli Suomessa ensimmäinen laatuaan. 19-vuotias Petri Gerdt oli tuonut tuhoisan pommin paikkaan, jossa 2 000 ihmistä teki viikonloppuostoksiaan.

– Kymmenen vuotta sitten en osannut aavistaakaan, että täällä lintukodossa tapahtuisi jotain näin käsittämätöntä, rikosylikonstaapeli jatkaa.

Valajärven tehtävänä oli vastata Myyrmannin tapahtumapaikan teknisestä tutkinnasta. Itä-Uudenmaan poliisilaitos joutui tulikokeeseen, sillä jokainen tutkinnan palanen piti rakentaa alusta asti. Paikalle hälytettiin apua muun muassa Helsingin poliisista, sillä keskustassa oli tapahtunut niin sanottu Kampin autopommi vain kolme kuukautta ennen Myyrmannin räjähdystä.

– Teknisellä tutkinnalla pyrittiin selvittämään tapahtumien kulkua. Kaikki vähäinenkin olemassa oleva taustatieto piti hyödyntää, Valajärvi kertoo.

Räjähdyksen tutkinta kesti kaiken kaikkiaan yli vuoden. Vielä tänäkään päivänä ei tiedetä tarkkaan, miksi Gerdt päätyi iskunsa tekemään.

– Poliisilla on useita arvailuja motiivista, mutta tarkalleen se ei selvinnyt koskaan. Gerdtin henkilökuvaa yritettiin luoda haastattelemalla vanhempia sekä Gerdtin kavereita töistä, urheilusta ja opinnoista. Kukaan ei osannut kertoa mitään hänen harrastuksistaan tai luonteestaan, rikosylikonstaapeli Antti Syrjäaho kertoo.

Arvailuja pommin tarkoituksellisuudesta on tehty suuntaan jos toiseen. Gerdtin isä uskoo, että poika oli läpikulkumatkalla läheiseen metsään, ja että räjähdys oli tarkoitettu sinne. Poliisi on asiasta eri mieltä.

– Pommi oli selvästi tehty aiheuttamaan mahdollisimman paljon omaisuus- ja henkilövahinkoja, Syrjäaho kertoo.

Tutkinnan aikana selvitettiin, että Gerdtin ei ollut tarkoitus tehdä itsemurhaa. Hän oli ennen iskua keskustellut internetissä pommin tekemisestä, mutta aikomuksistaan hän ei paljastanut mitään. Todennäköisesti tarkoituksena oli peittää jäljet, jotka olisivat viitanneet häneen teon jälkeen.

– Pommiin mahdollisesti liitetty ajastin kertoo siitä, että Gerdtillä ei ollut tarkoitus tappaa itseään, Syrjäaho jatkaa.

Myyrmannin räjähdys numeroina

Petri Gerdt syyllistyi kuuden ihmisen murhaan ja yli sadan loukkaantumiseen perjantaina 11. lokakuuta 2002 kello 19:35.

Poliisin paikkatutkintaryhmä keräsi kauppakeskuksesta yhteensä 700 kiloa tutkittavaa materiaalia, josta yksilöitiin yli tuhat näytettä jatkotutkimuksiin.

Räjähdyksen tekninen tutkinta on ollut Suomen rikoshistorian mittavin.

Tutkinnan aikana kuulusteltiin 450 henkilöä ja haastateltiin satoja.

Tutkinnan yhteydessä otettiin noin 3000 kuvaa.

Poliisin tutkinta maksoi noin 80 000 euroa.

Räjähdys aiheutti yli seitsemän miljoonan euron vahingot, jotka vakuutusyhtiö korvasi Myyrmannin kiinteistölle ja noin sadalle liikkeenharjoittajalle.

Pommin rakennetta selvitettiin koeräjäytyksillä Lakialassa ja Santahaminassa vielä vuonna 2003.

Uhreille ja omaisille maksetut yksittäiset korvaukset ovat arvioiden mukaan satoja tuhansia euroa. Suurimmat yksittäiset korvaukset ovat olleet lähes 50 000 euroa.

Vantaan kaupunki ja Spr perustivat rahaston uhrien ja heidän omaistensa tueksi. Vuonna 2003 rahaa jaettiin 170 kertaa ja kaikkiaan 300 000 euroa.

Lähde: Poliisi ja Vantaan kaupunki

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu