Paikalliset

Tuija Talvitie: Naisten rauha on kestävämpää

KONFLIKTI   CMI kouluttaa pian rauhanneuvottelijoita. Järjestön johtaja Tuija Talvitie ei pelkää mitään.

Johanna Erjonsalo
Långvikin kokoushotelliin Kirkkonummelle kokoontuu pian joukko maailman johtavia rauhanneuvottelijoita.

He pohtivat, kuinka naiset saataisiin mukaan rauhanprosesseihin – samaan neuvottelupöytään miesten kanssa. Naisten osuus rauhanneuvotteluihin osallistujista on edelleen alle yhdeksän prosenttia, vaikka he edustavat puolta yhteiskunnasta.

– Naiset ovat keskeisiä toimijoita. On hölmöläisten hommaa, ettei naisia oteta mukaan, sanoo CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie .

Onneksi on paljon valaistuneita miehiä.”

Hänen mukaansa rauhansopimuksilla on paremmat edellytykset onnistua, jos niitä on tekemässä laaja joukko ihmisiä eikä pelkästään aseistetut ryhmät tai muutama mies.

– Sotilaat voivat lopettaa sodan, mutta eivät tuoda rauhaa. Se on nähty jo monta kertaa, Talvitie sanoo.

Puolet rauhansopimuksista raukeaa 3–5 vuoden sisällä.

Konfliktissa ongelmat ovat monisyisiä ja vaikeita. Tarvitaan monipuolinen neuvotteluryhmä, kun yritetään rakentaa uutta yhteiseloa omien vihollisten kanssa.

– Esimerkiksi raiskauksia käytetään sodankäynnin välineenä ja myös miehiä raiskataan. Siten alistetaan ja häpäistään kokonaisia perheitä.

Esimerkkejä naisten menestyksekkäästä osallistumisesta rauhan tekoon on muun muassa Filippiineiltä, Liberiasta ja Jemenistä.

– Miesten on usein vaikea luopua perinteisestä valta-asemastaan. Onneksi on paljon valaistuneita miehiä, joiden itsetunto kestää sen, että naiset otetaan mukaan.

Naisjäsenien vaatimus nähdään helposti länsimaisena hapatuksena, mutta tärkein keino on silti oma esimerkki. Tähän YK:n delegaatiot ovatkin usein kompastuneet, kun ovat vaatineet neuvottelijoilta naisjäseniä.

– Jos niitä ei ole, vastaus on helposti, että ”Herra YK:n pääsihteeri, eihän teidänkään seurueessanne ole naisia. Emme ole siis yhtään erilaisia.”

Naisjohtajat ovat rauhanneuvotteluorganisaatioiden johtotehtävissä edelleen vähemmistönä. Syy on tuttu.

– Tämä on raskasta työtä. Ja jos haluaa sekä uran että perheen se ei onnistu ilman puolison tukea.

Talvitien puoliso on onneksi varustettu hyvällä itsetunnolla. Lapsetkin ovat tottuneet, että äiti on aina matkoilla.

– Olen silti esikaupunkityyppi. Haluan juoda aamukahvit pihalla, pöpeltää puutarhassa ja kasvattaa ruusuja, Talvitie sanoo.

Johtajuus on hänen mukaansa asenne- ei sukupuolikysymys.

– Tärkeintä on halu ymmärtää toista. Tässä ollaan ihmisten kanssa tekemisissä.

Vaikka työ CMI:n johtajana on vaarallista, Talvitie ei pelkää.

– Mutta en ole ollut sodassa.

Tuija Talvitie

Syntynyt 29.8.1959 Lapualla.

Asunut Espoossa 20 vuotta. Perheeseen kuuluu mies ja kaksi poikaa.

Crisis Management Initiativen CMI:n toiminnanjohtaja 2009 lähtien. Sitä ennen johti Suomen British Councilia.

Filosofian maisteri. Opiskeli kansainvälistä politiikkaa ja englantilaista filologiaa.

Presidentti Martti Ahtisaaren perustama CMI saa rahoituksensa ulkoministeriöltä, muilta valtioilta ja yksityisiltä. Se työllistää noin 70 henkilöä.

Seminaari 13.–15.5. ei ole avoin yleisölle. Osallistujia on muun muassa Arabiliitosta, Afrikan Unionista, Etyjistä (Astrid Thors) ja Etelä-Amerikasta. Seminaari on osa kolmivuotista YK:n tilaamaa hanketta, jota vetävät CMI ja norjalainen tutkimuskeskus PRIO.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu