Eurovaalit

Tutkija: EU-liittovaltio ei toisi nopeita muutoksia Suomeen

POLITIIKKA EU-tutkija Juha Jokela visioi, millainen voisi olla Euroopan unionin maiden muodostama liittovaltio.

–Niin ei tule tapahtumaan, että yhtenä aamuna herätään liittovaltiossa, EU-tutkija Juha Jokela sanoo. –Liittovaltion muodostuminen on pitkä prosessi. Vaikkei EU:sta muodostettaisi suoranaista liittovaltiota, federalistiset piirteet tulevat Jokelan mukaan tulevaisuudessa vahvistumaan.

Marjaana Varmavuori


Jos EU:sta tulisi liittovaltio, kovin moni asia Suomessa ei muuttuisi – ainakaan heti.

– Se riippuu toki siitä, minkälainen liittovaltio EU:sta muodostuisi, huomauttaa Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Juha Jokela .

 

Yhteiseen tuloverotukseen siirtyminen on pitkän ajan prosessi.”

 

– Liittovaltioissa osavaltioille on kuitenkin perinteisesti jätetty suhteellisen paljon valtaa. Tietyt politiikan osa-alueet on tosin siirretty kokonaan liittovaltiotasolle.

EU:n liittovaltiossa osavaltioilla säilyisi Jokelan mukaan todennäköisesti paljon valtaa esimerkiksi sosiaali- ja koulutuspoliitikoissa ja myös osavaltioiden talouspolitiikassa.

Liittovaltion piirteitä taas ovat Jokelan mukaan yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja oikeusjärjestelmä. Myös budjetti olisi merkittävästi nykyistä suurempi ja se toisi mukanaan verotusoikeuden.

– Myös osavaltioilla säilyisi verotusoikeus. Eikä liittovaltiossa mentäisi todennäköisesti kovin laaja-alaiseen veronkantoon. Yhteiseen tuloverotukseen siirtyminen on pitkän ajan prosessi, Jokela toteaa.

Vaikka yhteinen verotus on kaukainen skenaario, EU-maiden veroasteet tulevat lähenemään toisiaan.

– Verojen harmonisointi on tavoitteena jo nyt. Se helpottaa yhteisen talouspolitiikan tekemistä, Jokela valistaa.

Kerättyihin veroihin ja budjetin suuruuteen vaikuttaisi se, kuinka paljon ja mitä tehtäviä EU-mailta siirtyisi uudelle keskushallinnolle.

– Alkuvaiheessa siirrettäisiin todennäköisesti aika vähän asioita, Jokela arvioi.

Ensimmäisten joukossa liittovaltiotasolle siirtyisi todennäköisesti ympäristöpolitiikka.

– Sitä olisi järkevää tehdä liittovaltiotasolla, koska ympäristöongelmat eivät noudata alueellisia rajoja, Jokela sanoo.

– Liittovaltio vastaisi sitten myös ympäristöverojen keräämisestä.

Myös talouspolitiikkaa tehtäisiin varmasti enemmän liittovaltiotasolla. Rahoitusvaihtoehtoina Jokela mainitsee ympäristöverojen lisäksi muun muassa rahoitusmarkkinaverot ja liittovaltion liikkeelle laskemat velkakirjat.

Niillä voitaisiin Jokelan mukaan rahoittaa esimerkiksi osa työttömyysturvasta tai niin sanottuja suhdannetasausjärjestelmiä.

– Ne keventäisivät jäsenvaltioiden taakkaa taantumatilanteessa, tutkija sanoo.

– Eikä se tarkoita, etteikö kansallisella tasolla voitaisi tarjota minimiturvaa parempaa työttömyysetuutta.

EU-mailla on varsin erilaisia koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmiä.

– Niitä ei ole välttämättä mahdollista yhtenäistää ainakaan nopeasti. Ei siis ole poissuljettua, että Suomessa säilyisi liittovaltiosta huolimatta nykyisenkaltainen koulutus-, sosiaaliturva- ja terveydenhoitojärjestelmä, Jokela sanoo.

Päätöksenteon ytimen muodostaisi liittovaltiotason parlamentti ja sen luottamusta nauttiva hallitus tai suorilla vaaleilla valittu presidentti ja hänen vaalien jälkeen kokoamansa hallinto.

– Parlamentti olisi kaksikamarinen. Toisella kamarilla varmistettaisiin osavaltioiden edustus. Nykyinen EU:n ministerineuvosto on vähän kuin toinen kamari, Jokela sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Eurovaalit

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu