Paikalliset

Hyljerobottia voi helliä kuin oikeaa eläintä - katso video

Kerttu Lehtonen helli tottunein ottein sympaattista hyljerobottia Koivukylän vanhustenkeskuksessa. Aihe Kankaanpää ehdotti "lemmikille" nimeksi Söpöliiniä, mutta valituksi tuli Lumi-nimi.

Armi Suojanen

Hyljerobotti Paro on kaukana kovasta ja kylmästä robotista. Paro on pehmeä ja sillä on valkoinen turkki. Nappisilmiä kehystävät tuuheat ripset ja viikset sojottavat kuin saimaannorpalla.

Voi, kuinka olet söpö! Sellainen on Japanissa kehitetty terapeuttinen 57-senttinen hyljerobotti, joka ääntelee kuin kuutti. Se myös liikehti ja räpäyttää silmiään. Painoa sillä on noin kolme kiloa.

– Se on ihan niin kuin se vastaisi, kun sille puhuu, ihastelee Kerttu Lehtonen ja paijaa Koivukylän vanhustenkeskukseen hankittua hyljerobottia.

Se on ihan niin kuin se vastaisi, kun sille puhuu.”

Paron sisällä on kaksi tietokonetta ja tunnistimia, joiden avulla se tosiaan reagoi ääneen, kosketukseen ja valoon.

Koivukylän vanhustenkeskuksen hyljerobotti on Vantaan ensimmäinen. Tällä viikolla se sai nimekseen Lumi, kun nimikilpailun tulokset julkistettiin.

Hyljerobotti on niin fiksu, että se oppii tunnistamaan oman nimensä. Kun nimeä toistetaan riittävän monta kertaa, se jää koneen muistiin, kertoo hyljerobottia maahantuovan ja huoltavan vantaalaisen Robokeskus Oy:n toimitusjohtaja Jari Tapani.

Parojen tuonti Suomeen alkoi viime syksynä. Niitä on nyt käytössä ”alle kymmenen” lähinnä Helsingin seudulla, kuten Koskelan sairaalassa ja Oulussa. Espoossa harkitaan lähes 5 000 euroa maksavan hyljerobotin hankkimista.

– Ne tehdään käsin. Vuodessa hyljerobotteja tehdään Japanissa noin 500, ja siellä niitä on hoitotyössä käytössä lähes 2 000, Tapani selittää.

Myös Yhdysvaltoihin ja Euroopassa muun muassa Saksaan, Hollantiin ja Tanskaan on hankittu hyljerobotteja lähinnä muistisairaiden ja autististen lasten hoitoon.

Lumi-hylkeen koti on Koivukylän vanhustenkeskuksessa, mutta se käy myös muissa yksiköissä, kuten vammaispalveluissa.

Vantaan teknologiakoordinaattori Kaisa Huuhtanen kertoo, että Metropolia-ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian insinööriopiskelijat tutkivat hyljerobotin vaikutuksia ja konkreettisia hyötyjä eri paikoissa. Siten siitä saadaan mutu-ajatusten lisäksi tutkittua tietoa. Ja huipputeknologiasta otetaan irti paras hyöty.

Koivukylän vanhustenkeskuksen avoimen päivätoiminnan ohjaaja Elina Mattila rauhoittelee, että robotti ei tule korvaamaan ihmisen hoivaa.

– Sitä käytetään ryhmätilanteissa.

Robotti ei myöskään voita elävää eläintä. Mutta se on käyttökelpoisempi vaativissa tilanteissa, kuten ahdistuneen dementikon rauhoittamisessa, jossa oikea eläin voi säikkyä. Eikä kaikilla ole mukavia muistoja raapivasta kissasta tai purevasta koirasta.

Hyljerobotissa on sekin hyvä puoli oikeaan eläimeen verrattuna, että se ei syö ja sitä tarvitsee huoltaa vähemmän. Yöksi sille laitetaan ”tutti” suuhun eli ladataan ja aamulla se on taas virkeänä ottamassa halailuja vastaan.

– Vuosihuollossa vaihdetaan akku ja puhdistetaan anti-bakteerinen turkki, Tapani sanoo.

Hyljerobotti Lumi on jo hurmannut vanhustenkeskuksen. Tyytyväisyydestä inisevä kuutti kiertää sylistä syliin ja saa silittelyä, rapsutusta ja helliä sanoja.

– Jos olisi vähän nuorempia naisia, niin voisi tulla lapsikuume, Aihe Kankaanpää vitsailee.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu