Paikalliset

Vantaalla liikkuu kymmenkunta ilvestä ja parisataa citykettua

Ilves on tiettävästi raadellut kissoja Suomessa, mutta ihmisille se on yleensä vaaraton.

Riku Cajander

Vantaalla tehdään yhä useammin ilveshavaintoja.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on saanut tänä talvena muutamia ilmoituksia Vantaalla liikkuneista ilveksistä.

– Hiihtäjä tai kävelijä on havainnut ilveksen jäljet Vantaanlaaksossa Vantaanjoen varrella, selvittää tutkija Katja Holmala.

Holmala arvioi, että Vantaalla liikkuu tällä hetkellä vähintään kymmenen ilvestä.

Vantaan riistanhoitoyhdistyksen tietojen mukaan Vantaalla on nähty cityilveksiä aivan asutuksen keskellä.

– Sellainen on havaittu Hakunilassa asutusalueella. Viime keväänä ilves nähtiin Koivukylässä radan vieressä, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Dick Sjöblom.

Sjöblomin arvion mukaan valtaosa kaupungin kissapedoista liikuskelee Länsi-Vantaalla. Siellä on tiettävästi havaittu niiden pentujakin.

Ilves nähtiin Koivukylässä radan vieressä.”

RKTL teki tuoreimman vuotuisen kanta-arvionsa kesäkuussa, ja sen mukaan Uudellamaalla elää 135–150 yli vuodenikäistä ilvestä. Määrä on ollut viime vuosina selvässä kasvussa.

 

Uudenmaan ilvesten määrää on suurentanut hyvä ravintotilanne. Lisäksi joulu–helmikuussa metsästettävien kissapetojen syntyvyys on ollut kuolleisuutta suurempaa.

Kissapedoilla on laajat reviirit, ja ne saattavat taivaltaa päivässä kymmenienkin kilometrien matkan.

Ilves hakeutuu aiempaa herkemmin kaupunkialueille, koska niiltä voi löytyä helposti ravintoa, muun muassa lintuja ja rusakoita.

Toisin kuin entistä useampi kettu, ilves arastelee usein ihmisiä ja pyrkii liikkumaan kaupunkialueilla hyvin huomaamattomasti.

Ilveksillä ei ole vakituista pesäkoloa, vaan kiertolaiset viipyvät yhdellä alueella vain viikon pari kerrallaan ja jatkavat sitten matkaa. Ilves nukkuu melkein missä tahansa suojaisassa paikassa. Naarailla on kesäisin parin kuukauden ajan pesä pienten pentujen kanssa.

Ilves on tiettävästi raadellut kissoja Suomessa, mutta ihmisille se on tavallisesti vaaraton. Suomessa on kuitenkin uutisoitu reilun vuoden aikana kaksi tapausta, joissa eläin on aiheuttanut naarmuja ihmiselle.

Cityketut ovat hämmästyttäneet ihmisiä Helsingin kantakaupungissa tänä talvena. Vantaallakin on törmätty aiempaa useammin rohkeisiin repolaisiin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on saanut viime aikoina useita kettuhavaintoja Tikkurilan keskustasta ja lähialueilta. – Olen itse nähnyt ketun useasti KRP:n talon vieressä, kertoo tutkija Katja Holmala. Vantaan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Dick Sjöblom arvioi, että Vantaalla elää muutamia satoja kettuja. Arvion mukaan niiden määrä on lievässä laskussa. – Kettuja on runsaasti omakotialueilla, jotka rajoittuvat peltoihin ja metsiin. Urbaanein ketunpesä, jonka tiedän, on ollut Heurekan kyljessä ulkoilmakatsomon alla pari vuotta sitten, Sjöblom kertoo. Vantaan ympäristökeskuksen johtava ympäristösuunnittelija Jaakko Vähämäki uskoo, että Vantaalla elää muutamia varsinaisia citykettuja, jotka etsivät helppoa ravintoa. – Kaupunkilaistuneet ihmiset pelkäävät yleensä melko perusteettomasti, että ketuista olisi haittaa, kuten ”söisi meidän kissan”. Tosiasiassa ne syövät rottia ja myyriä.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu