Paikalliset

Leikkikulttuuri ei karkaa perheiltä

LEIKKIMINEN Vaikka tietokonepelit houkuttelevat, mikään ei ole rikkonut perinteisiä leikkejä perheissä.

Peili on yksi suosituimmista pihaleikeistä leppävaaralaisen Rinta-Joupin perheessä. Lapset Juho, Pauliina, Lauri ja Anniina kokeilevat peilitaitojaan äiti Annikan kannustamana.

Päivi Tuovinen

Lasten leikkikulttuuri ei osoita murenemisen merkkejä. Leikkimisen taito perheissä on yhä voimissaan – olipa sitten kyseessä seikkailuleikki kesähelteellä tai vaikkapa syvällinen lautapeli talvipakkasella.

Vantaan kaupungin lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki on tutkinut laajasti lasten leikkejä pääkaupunkiseudulla.

Parhaat leikit syntyvät, kun on tylsää.”

– Näyttää todellakin siltä, että leikkimisen kulttuuri on lasten maailmassa yhä hyvin voimakkaasti läsnä, Karimäki vahvistaa.

– Tietokoneet ja pelikoneet eivät ole syrjäyttäneet lasten leikkejä. Lapset saavat niistä yhteisiä keskustelunaiheita ja materiaalia leikkeihinsä. He eivät siirrä pelien tapahtumia suoraan omiin leikkeihinsä, vaan luovat niiden pohjalta uuden leikin, Karimäki arvioi.

Vaikka lapset ovat mestareita leikkiensä parissa, myös vanhemmat osaavat leikkimisen jalot taidot.

– Avuttomia vanhempia ei juurikaan ole. Heidän pitää kuitenkin varata leikille tilaa ja aikaa, sillä kiireettömyys on yksi leikin parhaista mahdollistajista.

– Hauskimmat leikit tuntuvat lasten kertoman mukaan syntyvän juuri silloin, kun on tylsää eikä mitään tekemistä, Karimäki muistuttaa.

Lasten mielestä aikuiset eivät kuitenkaan pääsääntöisesti ole kiinnostuneita heidän leikeistään eivätkä leikkien sisällöistä – eivätkä lapset sitä kovin suuresti kaipaakaan.

– Toisinaan aikuisen rooli on silti merkittävä, koska se turvaa varsinkin lasten vuotuisperinteeseen liittyvien leikkien säilymisen ja kehittymisen, Karimäki arvioi.

Leppävaarassa asuva Anniina Rinta-Jouppi , 2, on jo innokas leikkijä. Nelilapsisessa Rinta-Jouppien perheessä on periaate, että kaikki lapset voivat olla mukana ikäerosta huolimatta.

– Lapset ovat syntyneet parin vuoden välein, joten heistä on leikkeihinkin aika paljon seuraa toisistaan. Vaikka vanhimman ja nuorimman ikäero on kahdeksan vuotta, ihmeen hyvin he ottavat toisensa mukaan leikkimään, kertoo perheen äiti Annika Rinta-Jouppi .

Perheessä ei tehdä tarkkaa eroa sille, leikkivätkö pojat ja tytöt sukupuoliroolien mukaisia leikkejä.

– Poikien pelit ovat kyllä tyttöjen leikkejä rajumpia, mutta esimerkiksi Anniina voi aivan yllättäen muuttua leikin keskellä vaikka hirviöksi, lasten äiti naurahtaa.

Perheessä on asetettu tarkat rajat sille, milloin tietokonepelejä saa pelata.

– Niitä pelataan vain kahtena päivänä. Rajat ovat toimineet hyvin, koska silloin jää aikaa muille leikeille, isä Riku Rinta-Jouppi sanoo.

Nykyleikkejä
kaupungissa

Sääntöleikit ovat pihojen suosituimpia lasten leikkejä. Ruudun ja narun hyppääminen ovat perinteisiä leikkejä, jotka on tunnettu jo 1920-luvulla.

Sääntöleikkien säännöt ovat verraten samansuuntaisia koko maassa.

Hippa on edelleen yksi pääkaupunkiseudun suosituimmista sääntöleikeistä. Erilaisten hippa- ja muiden kiinniottoleikkien variaatio on runsas.

Koulun liikuntatunneilla leikitään viimeistä paria uunista ulos.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu