Paikalliset

Äitienpäivän tuoja voi saada nimikkotien Korsoon

Vilho Reima ja vaimo Aliina Kaksonen saivat kahdeksan lasta. Perhekuvan ottamisen ajankohta ei ole tiedossa, mutta Reima on Museoviraston mukaan tuonut kuvan itse arkistoon.

Museovirasto

Mies, joka toi Amerikasta Suomeen äitienpäivän, ansaitsee nimeään kantavan kadun. Kahden miehen valtuustoaloite esittää Vilho Reiman tieksi tai kaduksi nykyistä Tavitietä Korsossa.

Korsoon siksi, että Kymissä syntynyt ja Helsingissä kuollut kouluneuvos Vilho Reima (1867–1948) asui elämänsä aikana myös Korsossa, silloin Tuusulaan kuuluneessa osassa.

Äitienpäivän isäksi Reima tuli 1918.”

Äitienpäivän isäksi Reima tuli 1918, jolloin Suomessa vietettiin ensimmäisen kerran äitien merkkipäivää. Silloin tosin vain Alavieskassa ja heinäkuussa.

Jo seuraavana vuonna äitejä juhlittiin usealla paikkakunnalla. Vähitellen Reima sai juurrutettua Yhdysvalloista tuomaansa ideaa koko maahan ja juhlapäiväksi vakiintui toukokuun kolmas sunnuntai.

Vuonna 1927 äitienpäivä siirrettiin nykyiselle paikalleen, koska toukokuun toinen sunnuntai oli opettajien kannalta parempi. Silloin ei vielä ollut kiireitä kokeiden arvostelussa ja kevättodistusten kirjoittamisessa. Äitienpäivästä tuli virallinen liputuspäivä 1947.

Euroopan ensimmäistä äitienpäivää vietettiin Belgiassa 1913.

 

Tavitien asukkailta odotetaan kannanottoja.”

Intohimoinen kansansivistäjä Reima perusti useita kouluja, kuten Korson ylhäisen kansakoulun 1900-luvun alussa. Koulun nimi on nykyisin Leppäkorven koulu.

Vuonna 1904 valmistunut puinen koulurakennus on Vantaan vanhin edelleen käytössä oleva suomenkielinen koulurakennus. Se on kivenheiton päässä Tavitiestä.

Valtuustoaloitteen Tavitien muuttamiseksi Vilho Reiman nimikkotieksi tekivät vuosi sitten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok) ja sosialidemokraattisen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Jukka Hako. Kaksikon mielestä Tavitie sopii hyvin kunnianosoitukseen, sillä sen nimi oli jo 1950-luvulla Reimantie.

Viime syksynä nimistöryhmä lausui, ettei Tavitien nimeä ole syytä muuttaa. Alueen kaikki tiennimet ovat lintuaiheisia, olkoon siis Tavitiekin. Sen sijaan ryhmä ehdotti, että Kirvisenkujan eteläpuoleinen puisto nimettäisiin Reimankallioksi.

Se ei kuitenkaan kelvannut aloitteentekijöille. Kaupunginhallitus palautti asian takaisin valmisteluun, sillä Hako ja Mäkinen haluavat, että paikan nimessä on Vilho Reiman koko nimi.

Kaavamuutosta ei nimen vaihtamiseksi tarvita, mutta Tavitien asukkaiden mielipidettä on lain mukaan kuultava. Heiltä odotetaan kannanottoja tiistaihin 14. toukokuuta mennessä.

Asukkaat voivat valita neljästä vaihtoehdosta: nykynimen säilyttäminen, Vilho Reiman katu tai -tie ja Reimantie.

Vilho Reima

Wilhelm (Vilho) Reima (vuoteen 1906 Reiman) syntyi Kymissä 1867.

Hän kuoli 1948 Helsingissä.

Reima valmistui opettajaksi Sortavalassa 1890 ja toimi ensin kansakoulunopettajana kotikylässään Hurukselassa.

Muutti Helsinkiin ja meni naimisiin Aliina Mari Kaksosen kanssa. Heille syntyi kahdeksan lasta.

Raittiusvalistaja.

Työskenteli Suomalaisen puolueen kansanedustajana ensimmäisessä yksikamarisessa eduskunnassa 1907–09.

Kouluneuvoksen arvonimi 1928.

Artikkelin lähteet: Porvarillisen työn arkisto, Kirjasto Virma, Wikipedia ja Vantaan kaupunki.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu